Keittopapukokeiluja viljelypalstalla

0
Testatut keittopavut
Testatut keittopavut

Keittopavut ovat maailmalla eniten syöty papuryhmä. Papuja on saatavilla säilykkeinä ja kuivattuina. Kuivattavissa pavuissa on sekä pohjoisamerikkalaisia että aasialaisia lajeja, jotka eivät ole sukua toisilleen.

Omat kokeiluni ovat keskittyneet pääosin amerikkalaisiin tarhapapulajikkeisiin (Phaseolus). Itäisiä lajeja en ole kokeillut. Aasialaisista lajeista monet kuuluvat sukuun Vigna (esim. lehmä-, adzuki- ja mungpapu). Kerran tosin sain rasiallisen vanhoja mung-papuja ja ruuaksi idättämisen sijaan kylvin ne palstalle keskikesällä. Ne itivät tasaisen tiheänä mattona, mutta eivät kasvaneet korkeiksi syksyä vasten. Käytin rivit viherlannoitukseksi.

Kiinnostukseni keitto- eli silpopapuihin syntyi puutarhalehtien artikkeleista kotimaisine kokeiluineen, joissa ne olivat menestyneet III-vyöhykkeellä. Keittopapujen kauneus ja helppo säilytystapa houkuttelivat ja päädyin hankkimaan näitä Saksasta siemenvaihdon kautta sekä amerikkalaisesta verkkokaupasta.

Tein runsaimmat kokeilut helsinkiläisellä viljelypalstalla vuonna 2013, joka oli suotuisa kesä kasvattaa eteläisiä lajikkeita. Pystyin kylvämään vain noin metrin joka lajia ja osin niiden korkea kasvutapa oli yllätys. Melko monet ovat korkeita kasvultaan ja tuin ne köynnöstukeen. Toiset taas pysyivät matalina, mm. ’Black Valentine’. Keittopapujen suurin haaste on pitkä kasvatusaika verrattuna vihreinä palkoina kerättäviin tarhapapuihin. Pavut kerätään vasta, kun palot ovat tuleentuneita ja siemenet suuria. Tämä vaatii noin sata päivää kylvöstä alkaen.

Ensimmäisenä vuonna esikasvatin keittopavut sisällä, mutta kesäkuun hyinen jakso vaikeutti taimien kasvuun lähtöä ulkona, vaikka olin laittanut harson. Vuonna 2013 kylvin siemenet suoraan avomaalle ja harson alta nousivat tasaiset rivit ainakin varmimmista lajikkeista. Jatkoin kokeilua myös vuonna 2014, mutta kesä ei ollut kovin suosiollinen säiden osalta. Kokeilin lähinnä uusia lajikkeita ja joitakin suosikkeja kylvin uudelleen.

Kokeilussa olivat lajikkeet (lajeissa: Phaseolus vulgaris, P. lunatus ja P. acutifolius):

  • ’Pinto’ (siemenvaihto, Saksa) – Tuotti puoli litraa satoa eli kuivia siemeniä.
  • ’Appaloosa’ (siemenvaihto, Saksa) – Tuotti n. pari kourallista satoa
  • ’Gray Carioca’ (siemenvaihto, Saksa) – Tuotti n. puoli litraa satoa sekä vuonna 2013 ja 2014
  • ’Dapple Gray’ – (TW) Tuotti kourallisen satoa.
  • ’Bumble Bee’ – (TW) Tuotti kourallisen satoa (isot siemenet)
  • ’Amethyst’ (TW) – Tuotti pienen kourallisen satoa.
  • ’Cranberry’ (TW) – Tuotti muutaman palon (palot väriltään punaisia)
  • ’Red Nightfall’ (TW) – Ei lähtenyt kunnolla kasvuun. Ei satoa.
  • ’Black Valentine’ (TW) – Tuotti pienen kourallisen satoa
  • ’Hutterite’ (Impecta, Ruotsi) – Ei lähtenyt kunnolla kasvuun. Ei satoa.
  • ’Yin Yang’ (TW) – Ei tuottanut yhtään tuleentunutta palkoa. Ei satoa.
  • ’Butterscotch’ – (TW) – Ei lähtenyt kunnolla kasvuun. Ei satoa.
  • ’Christmas Lima Bean’ (Phaseolus lunatus, limanpapu, voipapu, TW) – Viljely 2014 (kylmä alkukesä). Lähti kasvuun, mutta ehti vaivoin tuottaa muutaman ohuen palon ennen kylmiä. Siemenet jäivät hailakoiksi lituskiksi.
  • ’Tepary bean’ (Phaseolus acutifolius) (TW) – Lähti vaivoin kasvamaan. Vanha, eteläisempi laji. Ei satoa.

Näistä lajikkeista suosikkini on ollut Saksasta hankittu ’Gray Carioca’, jonka sain siemenvaihdosta. Pidän myös ’Pinton’ ja ’Appaloosan’ kasvatusta onnistuneena. Muista näyttäisi tulevan pieniä satoja, mutta näitäkin haluan säilyttää ylläpidossani. Jotkin epäonnistuneet kokeilut jäivät kaihertamaan: haluan onnistua jonakin hyvänä kesänä pisamaisen ’Red Nightfallin’ kanssa. Lisäksi suuria ja koristeellisia limanpapuja eli voipapuja haluan kokeilla erityisen suojaisassa paikassa, vaikka pienessä ansarissa.

Keittopapuja kannattaa kasvattaa samalla otteella kuin maissia ja meloneja. Kasvuaika ja vaatimukset ovat samanlaisia. Suojatulla kasvupaikalla ja lämpimänä kesänä voi saada mukavasti satoa. Olen toistaiseksi kokeillut pieniä papueriä lähinnä vokkiruuiksi. Haaveissa on päästä joskus kokeilemaan erilaisia papureseptejä, joihin tiettyjä lajikkeita käytetään. Ajatukset saavat silloin vaeltaa papujen kera Idahoon, Meksikoon ja aina Brasiliaan asti.

Linkkiä klikkaamalla löytyy kuvia kokeilemistani keittopavuista: Keittopapukuvia (kuvat Kirsi Mäkinen)

TW – Trade Winds Fruit, kalifornialainen verkkokauppa, joka myy Heritage- ja tavallisia siemeniä.

Kirsi Mäkinen, lehtori, HAMK

Leave A Reply