Norjalaisessa metsätaloudessa tehdään Suomeen verrattuna asioita monessa suhteessa erilaisissa olosuhteissa ja eri menetelmillä. Mutta yhteisiä huolia löytyy esimerkiksi työvoiman saatavuudessa. Uudistuva metsäyrittäjä -hankkeen opintomatkalaiset saivat tämmöisiä kokemuksia vieraillessaan marraskuussa 2018 vuonojen maassa.
Norjan maa-ala on noin 32,4 miljoonaa hehtaaria, josta metsää on noin 13,4 miljoonaa hehtaaria. Metsistä noin 8,3 miljoonaa on metsätalouden käytössä. Norjassa ainespuun hakkuut vaihtelevat vuosittain 10 miljoonan kuutiometrin molemmin puolin. Vaikkapa Suomeen verrattuna hakkuumäärä on siis varsin vaatimaton. Norjassa metsätaloudesta saa suoran toimeentulon noin 5 600 henkeä. Tässä henkilöluvussa on mukana esimerkiksi metsäteollisuudessa työskentelevät henkilöt. Suomalaisia metsänhoitoyhdistyksiä vastaavien organisaatioiden osuus puukaupasta on noin 80 prosenttia. Nämä organisaatiot toimittavat puun suoraan tehtaalle eli sopivat kaupan, hakkaavat ja kuljettavat puun tehtaalle saakka. Hakkuun ja kuljetuksen hoitaa yrittäjät, jotka yhdistys on kilpailuttanut.
Isäntämme kertoivat, metsien liittymäkohdasta Suomeen. Keski-Ruotsin tapaan, myös Norjaan muutti neljäsataa vuotta sitten savolaisia kaskeamaan metsiä ja tekemään puuhiiltä kaivoksille. Paikkojen ja asukkaiden nimissä on edelleen viitauksia näihin uudisraivaajiin.
Metsänomistus Norjassa
Metsänomistus jakaantuu sen sijaan hyvin samantyyppisesti kuin Suomessa. Yksityiset metsänomistajat omistavat noin 77 prosenttia metsistä, yhtiöt alle 8 prosenttia ja valtio 10 prosenttia. Loput hieman yli viisi prosenttia metsistä omistavat almenningit. Nämä ovat hieman suomalaisen yhteismetsän tapaan järjestäytyneitä organisaatioita. Näiden juuret ovat kuitenkin viikinkiajassa. Opintomatkalaiset tutustuivat niistä yhteen, Lunner Almenningiin, joka sijaitsee alle tunnin ajomatkan päässä Oslosta.
Metsätaloudessa monia haasteita
Juurikääpää esiintyy myös Etelä-Norjassa. Asiaa ei kuitenkaan pidetä ongelmana ja siksi siellä ei tehdä Suomen tapaan juurikääväntorjuntaa. Esimerkkityömaalla oli noin prosentti juurikäävän vioittamia puita. Juurikäävän leviämisen estämiseksi harvennuksia tehdään mahdollisimman vähän. Kirjanpainajatuhoilta ei ole vältytty Norjassakaan. Viime kesän kuumat kelit lisäsivät tuhoja.
Myös metsän uudistaminen poikkesi Suomesta ainakin Lunner Almenningin mailla. Maanmuokkausta ei tehdä, vaan taimet istutetaan muokkaamattomaan maahan. Uudistaminen yritetään tehdä niin nopeasti, että esimerkiksi heinät ja vadelmat eivät ennätä vallata uudistusalaa. Heinikon pitää kyllä kurissa metsässä laiduntavat lehmät. Siitä oli todisteena hakkuualan lyhyt heinikko ja liukumiinat. Toisaalta lehmät tallovat osan istutetuista taimista. Suuret korkeuserot hankaloittavat puunkorjuuta. Sen ja kivisyyden vuoksi jyrkimmät rinteet saatetaan jättää hakkaamatta.
Tolkuttomasti lunta ja tolkuttoman kuivaa
Vuosi 2018 jäi Norjassa tilastoihin poikkeuksellisen lumisesta talvesta ja kuumasta kesästä. Talvella lunta oli yli kaksi metriä. Se oli kaiken lisäksi valtaosan talvesta puuterimaista. Metsäkoneissa polttoaineen kulutus nousi siksi jopa kolmanneksella hakattua puukuutiota kohti. Yrittäjien ahdingon talvella viimeisteli dieselin hinnannousu.
Kesä 2018 oli Norjassa mittaushistorian kuivin. Metsäpaloja oli arviolta 5 – 600 kappaletta, mutta suurpaloiksi näistä ei onneksi yltynyt yksikään. Vain harvat paloista saivat alkunsa metsäkoneista. Valmiutta metsäpalojen torjuntaan nostettiin kuitenkin myös metsätaloudessa. Esimerkiksi käytössä olleet yli 20 helikopteria paikansivat palot nopeasti ja yhdessä kenttähenkilöstön kanssa ne saatiin sammumaan. Etelä-Norjassa pidettiin kuukauden tauko hakkuissa metsäpaloriskin vuoksi. Yrittäjille tämä oli jo toinen kerta samana vuonna, kun koneet seisovat olosuhteiden takia. Suuren metsäpaloriskin vuoksi noin 650 yrittäjää suoritti metsäpalokurssin. Vakuutusyhtiöt jakoivat elokuussa 2018 toimijoille noin 1 000 ensisammutuspakkausta. Pakkauksissa oli vesisäiliön lisäksi hakku ja hosa. Ne kiinnitettiin koneisiin liinoilla. Norjassa käydään viime kesän oppien perusteella keskustelua esimerkiksi vastuukysymyksistä metsäpaloissa.
Metsäkoneyrittäjyys
Norjalaisessa koneyrittäjien liitossa, Maskinentreprenørenes Forbund – MEF:ssä metsäala on varsin pieni toimiala. Metsäkoneyrittäjiä on vain noin 100 kappaletta. He tekevät kuitenkin noin puolet kaikista hakkuista. Puutavara ja sen tekeminen on hinnoiteltu Norjassa kuorettoman tilavuuden mukaan. Koneyrittäjien suurimpia asiakkaita ovat kuusi alueellista metsänomistajien yhteenliittymää sekä valtion metsiä hallinnoiva organisaatio, Statskog. Norjalaisilla on meidän kanssa yhteinen huoli ammattitaitoisten kuskien riittävyydestä.
Tapaamamme yrittäjä kertoi aloittaneensa metsäkoneyrittäjänä 70-luvun puolivälissä. Vuosittain heillä on erilaisia koulutustilaisuuksia neljä viiteen päivään. Koneyrittäjien sopimuksissa on perustaksan lisäksi lisiä esimerkiksi maastovaikeuden mukaan. Harvennuksia tekee yleensä siihen erikoistuneet yrittäjät. Hankalan talven ja kesän vuoksi noin kolmannes yrittäjistä joutui keskustelemaan maksujärjestelyistä pankkien kanssa. Perussyynä yrittäjät pitivät liian alhaista perushintaa työlle, jolloin yritykseen ei kerry varoja riittävästi poikkeustilanteiden kestämiseksi.
Hämeen ammattikorkeakoulun hallinnoiman Uudistuva metsäyrittäjä -hankkeen opintomatkalaiset saivat todeta sen, että yrittämistä ja metsätaloutta yhdistää Suomessa ja Norjassa moni asia. Norjan kansantaloudessa metsäalan merkitys on hyvin pieni verrattuna Suomeen.
Timo Makkonen, Koneyrittäjien Liitto ry.
