Metsiin kohdistuu moninaisia intressejä, joiden yhteensovittaminen tullee olemaan haasteellista tulevina vuosina. Biotalous on selvässä nosteessa ja jo 2000-luvun alussa lähes tuhoon tuomittu puunjalostusteollisuus investoi jälleen ja kasvattaa puun kysyntää. Tehokkaan metsätalouden ja ympäristönsuojelun välinen kiistely on muuttunut turvallisuuspolitiikan termistöä lainaten ”jäätyneeksi konfliktiksi”, jolle ei ole näköpiirissä ratkaisua. Biotalouden nousu näkyy myös muilla sektoreilla. Esimerkiksi Seinäjoen AMK on käynnistänyt Puusta ruokaa –selvityshankkeen, jossa etsitään uusia raaka-ainelähteitä elintarviketeollisuudelle ja tarkastellaan erityisesti havunneulasten mahdollista käyttöä kohteena Aasian markkinat. Aasia on keskiössä myös matkailualalla. Kiinalaiset matkailijat ovat nopeimmin kasvava ryhmä. Matkailun ja metsien virkistyskäytön vaateet metsille ovat nekin kasvussa.
Metsiin liittyy suuria taloudellisia odotuksia. Edellä mainittujen suurten linjojen sisällä tulevaisuuden liiketoiminta-aloja voisi syntyä isojen yritysten metsänhoitotöiden ja metsäsuunnittelun ulkoistamisesta sekä laajasti ottaen ekosysteemipalvelujen kehittämisestä. Metsänomistajapalvelut, metsävaratiedon jalostaminen ja uudet sovellukset, peitteisen metsätalouden tuotteistus, luonnonhoitoon kytkeytyvät palvelut, virkistysalueiden hoitopalvelut, puurakentaminen ja siihen kytkeytyvät palvelut, luonto- ja elämysmatkailu, hyvinvointi- ja retkeilypalvelut sekä luonnontuoteyrittäjyys ovat esimerkkejä palveluliiketoiminnasta. Näiden lisäksi lääke- ja kosmetiikkateollisuus, jo mainittu ruoka ja esimerkiksi veden puhdistus voivat tulevaisuudessa olla aloja, joille metsästä saadaan raaka-aineita tai on muuten hyödynnettävissä.
Digitalisoituminen, esineiden internet, keinoäly ja muut teknologiatrendit tulevat vahvistumaan. Tietojärjestelmät ja koneellistuminen ja sen potentiaalin hyödyntäminen luo uusia mahdollisuuksia metsäsuunnitteluun virtuaalisilla työkaluilla ja markkinointialustojen muodossa. Metsän kuntoa voidaan seurata droneilla ja niillä voitaisiin tehdä istutuksia ja peliteknologian hyödyntäminen metsäalalla voisi houkuttaa alalle nuoria. Sähköinen asiointi nopeuttaa päätöksentekoa, digitalisaatio parantaa ajantasaisen metsävaratiedon ylläpitoa ja mahdollistaa reaaliaikaisen tiedon metsän tilasta, arvosta ja näin ollen sen tulevaisuudesta.
Tulevaisuuden metsä ja metsäyrittäjyys näyttäytyy moninaisten mahdollisuuksien kohteena. On varsin todennäköistä, että lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä 2020-luvulla biotalouden kasvu luo suurta kysyntää puulle, mutta myös muulle biomassalle. Suuri kysymys on, miten voimme yhdistää muut potentiaaliset metsänkäyttömahdollisuudet kasvavan puuraaka-ainekysynnän vaateisiin. Koska kysymys ei ole pelkästään taloudellinen, tarvitaan arvopohdintaa, poliittista keskustelua ja päätöksentekoa metsien käytöstä. Joka tapauksessa uusia liiketoimintamahdollisuuksia on näköpiirissä. Hankaluutena on muuttaa potentiaali todelliseksi toiminnaksi, siten että eri intressit otetaan huomioon. Metsien taloudellisella hyötykäytöllä on rajansa, metsien uusiutumisesta joudutaan huolehtimaan.
Pidemmällä aikavälillä suurin epävarmuus liittyy ilmastonmuutokseen. Joka tapauksessa pitkällä aikavälillä ilmastonmuutos tullee aiheuttamaan merkittäviä muutoksia Suomen metsissä ja metsille. Nämä muutokset eivät valitettavasti ole pelkästään positiivisia tämän päivän näkökulmasta tarkasteltuna. Puusto ja kasvilajit samoin eliöstö muuttuvat, vaikkakin hitaasti. Uhkakuvina ovat uudet tuholaislajit ja kasvitaudit. Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt, lisääntyvä sadanta ja pidemmät kuivat kaudet tuovat mukanaan haasteita metsätalouden harjoittamisessa ja muulle metsän käytölle.
Johtaja Juha Kaskinen, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus
