Mulla on yleensä tapana kirjoitella kerran kuussa mun tavoitteita ja miettiä välillä esimerkiksi sitä miten olen edennyt minkäkin itselleni tärkeän aiheen kanssa. Kevään ensimmäinen moduuli on viimeisellä viikolla ja tentit alkavat moduulin aiheista, jolloin onkin hyvä kirjoitella pientä yhteenvetoa. Olen kirjottanut moduuleista aikaisemminkin ja pääset lukemaan niitä tästä linkistä. Olen nyt toista vuotta opiskelemassa HAMK:ssa ja aiheena meillä oli tässä moduulissa suunnittelutekniikkaa, johon kuului termodynamiikkaa, lisää lujuuslaskentaa, lisää ruotsin kieltä, koneistuksen perusteita, hitsaustekniikkaa ja työstökoneiden hankinnan suunnitteluun liittyvää materiaalia.
Moduulissa oli maanantait ja perjantait yleensä itsenäisiä päiviä, mutta tehtäviä on jaettu sen verran, ettei itsenäisiltä päiviltä puuttunut tekemistä. Itselleni muutenkin sopii opiskeluun paremmin tällainen rytmi, että teen itsenäisesti tehtäviä ja luennoilla haetaan uusia aiheita työstettäväksi tai käydään läpi vanhaa. Opiskelusta tulee tehokkaampaa, kun ei joudu jatkuvasti siirtymään paikasta toiseen. Opiskelun idea on aloillaan oleminen – ainakin jos on paljon teoriaa luettavana. Moduulin aikana tehtiin paljon ryhmäprojekteja ja näistä myös pidettiin powerpoint-esitelmiä. Koko moduulin kattavaa harjoitustyötä ei tällä kertaa ollut, mutta en kokenut sen olevan tarpeellinenkaan. Insinöörikoulutuksen vaikeimpia kursseja on dynamiikka, lujuuslaskennan lisäksi. En osallistunut edellisen moduulin aikana käytävään dynamiikan kokeeseen, joten olen palautellut myös dynamiikan asioita mieleen uusintaan varten, johon olen käyttänyt Jeff Hansonin youtube nettikurssia. Hansonin kanavalla on myös paljon muutakin hyödyllistä materiaalia, jota tarvitsee koneinsinöörikoulutuksessa. Nettikurssi on saatavilla ainoastaan englannin kielisenä. Hyvä idea voisi olla suomentaa..
Mikä sai minut aikoinaan hakemaan HAMK:n koneinsinöörikoulutukseen oli ajatus korkeakoulututkinnosta aikoinaan kun opiskelin sähköasentajaksi. Ajattelin sähköasentajaksi valmistauduttuani, että teen sähkärin töitä jonkun aikaa ja sitten lähden jatkokouluttautumaan sähköinsinööriksi. Muutin Helsingistä Hämeenlinnaan ja mä tykkään kyllä Hämeenlinnasta enemmän kuin Helsingistä, vaikka en ole vielä asunut täällä kovin pitkään. Hain tammikuun 2018 aloittavaan sähköinsinööri- ja koneinsinöörikoulutuksiin. Minut otettiin sisään koneinsinöörikoulutukseen ja alkuun ajattelin, että vaihdan koulutusta syksyllä alkavaan sähköinsinöörikoulutukseen. Tulin toisiin aatoksiin, koska en halunnut aloittaa koulutusta enää uudestaan alusta syksyllä ja koska tykkäsin koneinsinöörikoulutuksestakin niin jatkoin sillä. Ajatustani vahvisti koneinsinöörikoulutuksen jatkamisesta vierailu Konecranes ja Kone Oy yrityksissä missä meille kerrottiin, että yrityksissä olisi hyvä osata molempia, niin sähköä kuin koneistuksen osaamista.
Termodynamiikka oli täysin uusi aihe itselleni, mutta lujuulaskentaa olin jo tehnyt viime vuoden puolella olevissa moduuleissa. Termodynamiikka käsittelee energian muuntamiseen ja siirtoon liittyviä prosesseja, kuten esimerkiksi lämpöenergiaa ja laskuissa käytetään Kelvinin mittayksiköitä [K]. Termodynamiikassa on kolme pääsääntöä, joita kuulemma on jopa Albert Einstein pitänyt korkeassa arvossa:
- 1. pääsääntö on, että voittoa ei tule koskaan, korkeintaan tulee tasapeli
- 2. pääsääntö on, että tasapelin voi saavuttaa vain absoluuttisessa nollapisteessä
- 3. pääsääntö on, että absoluuttista nollapistettä ei voi koskaan saavuttaa
Lujuuslaskennassa laskuissa on derivointia ja matriisilaskentaa ja käytämme niihin mathcad 4.0/mathcad 5.0 ohjelmia (opiskelija lisenssi ~26€), jotta laskut sujuisivat nopeammin. Vahva statiikan osaaminen käy eduksi näissä tehtävissä. Yleensä ensisilmäyksellä tehtävät voivat vaikuttaa vaikeilta, vaikka ei sitä välttämättä ole. Haastetta niissä kuitenkin riittää, koska tehtävät ovat aikaa vieviä.
Luen jonkin verran kirjallisuutta aina, kun muilta tekemisiltä kerkiää. Luen tällä hetkellä sveitsiläisen kirjailijan, Erich von Dänikenin ”Tulimmeko tähtien takaa?” kirjaa. Kirja on onnistunut syventämään kiinnostustani myös fysiikkaan, kemiaan, tieteeseen yms., koska sen avulla voi pohtia onko Dänikenin väittämissä perää. Dänikenin väittämän mukaan ihmiskunnan kulttuuri on ollut maapallon ulkopuolisten vaikutusten alaisena jo esihistoriallisista ajoista saakka ja väittää mm. Jeesuksen olevan vieraalta planeetalta saapunut astronautti. Kirjassa on myös paljon tietoa esimerkiksi kiinalaisesta kulttuurista. Voittamattomattomista lohikäärmeistä ja Pekingin taivaan temppelistä, jossa tarun mukaan kiinan keisari, taivaan poika, kävi keskustelemassa kiinalaisen taivaan jumalan P’an Ku kanssa. P’an Ku on kiinalaisen maailman luoja. Osa väittämistä on kritiikin mukaan vanhentuneita ja osa tiedemiehistä pitää hänen väittämiään pseudotieteenä eli näennäistieteenä tai vaihtoehtoisenatieteenä. Itse pidän väittämiä mielenkiintoisina, mutta jokainen tehkööt omat johtopäätöksensä. Däniken monesti arvosteleekin näitä tiedemiehiä ja muita mielikuvituksen puutteesta. Hän mainitsee, että ei voi todistaa teorioitaan, mutta toisaalta kenelläkään ei ole perusteluja, joilla voisi hänet saada vakuuttumaan päinvastaisesta. Hän mainitsee myös, että hänen teoriansa on eräänlaista teknillistä spekulaatiota, jota loppujenlopuksi kaikki suunnittelutyökin on, vaikkakin perustuvat objektiivisesti tosiin asioihin.
panteismi on näkemys, jonka mukaan kaikkeus eli luonto on sama kuin jumala
sekstantti on merenkulussa käytettävä navigointi laite, joka perustuu Telluksen pallo muotoon
panspermia on hypoteesi, jonka mukaan elämä Maahan olisi voinut saapua ulkoavaruudesta meteoriiteissa matkaavien bakteerien myötä. Hypoteesia on ollut kehittämässä mm. brittiläinen William Thomson, 1st Baron Kelvin ja ruotsalainen kemisti Svante August Arrhenius
Inkinen, P. & Tuohi, J. (2011). Momentti 1 Insinöörifysiikka. Helsingin seudun kauppakamari / Helsingin Kamari Oy.
von Däniken, E. (1972). Tulimmeko tähtien takaa? saksan kielinen alkuteos Aussaat und Kosmos. Yhteiskirjapaino Oy, Helsinki 1973.
