Hyvinvoinnin asioissa olemme itse parhaimpia asiantuntijoita määrittämään, mikä olisi hyvinvointimme kannalta paras vaihtoehto.
Kuljetamme mukanamme opittuja tapoja ja tottumuksia, hyviä ja huonoja. Yritämme pois oppia ja omaksua uusia tapoja, parempia ja ehkä terveellisempiä. Olemme vapaita tekemään valintoja. Tavoitteet voivat koskea tottumuksiamme, työn tekemisen määrää/tekemistä toisin, ihmissuhteitamme, harrastuksia. Tavoitteenamme on parempi hyvinvointi ja hyvä elämä. Mutta mikä saa meidät onnistumaan ja innostumaan?
Kirjassa Valonöörit- sisäisen motivaation käsikirja, Frank Martela tarjoaa erään näkökulman hyvinvoinnin teemaan. Hän pohtii kirjassaan vapaaehtoisuuden merkitystä tavoitteiden saavuttamisessa. Haluamme tehdä elämässämme itsenäisiä päätöksiä, sellaisia, jotka tuntuvat meistä oikeilta ja joilla on meille merkitystä. Vapaaehtoisuudessa on mukana innostuneisuus, halu pyrkiä kohti tavoitetta ja halu työskennellä valitun asian kanssa. Halu löytää ratkaisuja ja halu tutkia asiaa. Sisäinen innostuksemme ja mielenkiintomme vie meitä eteenpäin.
Martela määrittelee ihmisen hyvinvointia kasvattaviksi sisäisiksi päämääriksi; ihmissuhteet, itsensä kehittäminen, toisten auttaminen ja hyvän tekeminen. Ulkoisia päämääriä Martelan mukaan ovat; raha, maine, menestys, ura, ulkonäkö, materia. Ulkoiset päämäärät tuovat myös hyvinvointia, ulkoista menestystä, mutta ne eivät yksistään takaa meille onnellista elämää. Menestyminen ei ole sama asia kuin onnellisuus. Martela kannustaa tutustumaan itseen ja pohtimaan omia tavoitteita ja päämääriä elämässä. Mitä haluan tehdä elämässäni? Mikä on kutsumukseni elämässä?
Omien sisäisten päämäärien toteuttaminen elämässä saa meidät voimaan paremmin ja tunnemme hyvinvointia. Jokin harrastus tai tekeminen(työssäkin!) voi olla meille niin tärkeää ja merkityksellistä sekä innostavaa että tekeminen saa meidät flow tilaan. Pystymme keskittymään ja uppoudumme tekemiseen. Itsenä toteuttaminen vahvistaa hyvinvointia antamalla iloa onnistumisesta, uuden oppimisesta ja vahvistaa myönteistä minäkuvaa.
Martela tiivistää asian näin; kun koemme vapaaehtoisuutta ja kyvykkyyttä (onnistumisen ja osaamisen tunnetta) se tuottaa tunteen itsensä toteuttamisesta. Tunnemme todella elävämme toteuttaen itsemme näköistä elämää.
Olen itsekin kokenut harrastuksissa ja työssä flow tilan kaltaista tiiviin keskittymisen ja tekemisen tilaa. Hetket jäävät mieleen. Ja kenties parasta asioissa on se, että näitä hetkiä voi jakaa toisten kanssa. Korona aika on lisännyt oman työn itsenäisyyttä ja mahdollistanut etätyön tekemisen. Tarvitsen kuitenkin työyhteisöä ja esimiestä monella tapaa.
Työn tekemisestä
Työyhteisö minulle ei ole vain työntekemisen kenttä, se on myös sosiaalisen toimintaympäristöni kenttä, jossa saan olla mukana ja jakaa ajatuksia elämästä toisille. Korona aika on lisännyt etätyön tekemistä ja vastuuta työn tekemisestä entistä enemmän itseohjautuvasti ja sosiaaliset kohtaamiset ovat jääneet vähemmälle. On yksilöllinen asia, miten paljon etätyö tukee työssäjaksamista ja hyvinvointia yksilön elämässä.
Koen, että tarvitsen omaa työryhmääni ja esihenkilöä, vaikka tekisin pelkkää etätyötä. Tarvitsen kuulumista johonkin. Tarvitsen työssäni tavoitteita ja palautetta, arviointia onnistumisestani. Jo hyvinvoinnin kannalta sosiaaliset tilanteet ja tiimissä toimiminen antavat paljon itselleni. Meillä on yhteiset tavoitteet, yhdessä saamme parhaat ratkaisut aikaiseksi. Martela toteaakin kirjassaan, että ihminen ei ole vain yksilö vaan myös suhtelo. Tarvitsemme ympärillemme toisia ihmisiä voidaksemme hyvin.
Itseohjautuvuus työssä tarkoittaa oman työn ja toiminnan suunnittelua ja arviointia, jonka tavoitteena on työhyvinvointi ja sujuva työtehtävien hoitaminen. Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ- blogissa Seija Moilanen määrittelee käytännön osa-alueet oman työn johtamiseen; tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus, valinnat ja priorisointi, keskeytysten hallinta, oman edistymisen tunnistaminen (ja sen esille tuominen muille), palautumisesta huolehtiminen, omien ajatusten ja tunteiden johtaminen, yhteistyön tekeminen ja kokonaisvaltainen omasta itsestä huolehtiminen. Lista on laaja ja kattava.
(Työ)elämässä tarvitaan myös arvioivaa suhteellisuuden tajua, armollisuutta itseä kohtaan eri (työ)elämän tilanteissa ja halua oppia tuntemaan itseään entistä paremmin. Mitä minulle kuuluu? Teenkö työtehtäviä, jotka tuovat itselle onnistumisen kokemuksia? Voinko hyödyntää omia luonteen vahvuuksiani työssäni? Palaudunko riittävästi työn jälkeen ja sen aikana? Kuormittaako elämäntilanteeni jaksamistani? Mitkä asiat tuovat elämääni iloa ja tunnetta oman näköisestä elämästä?
Näitä kysymyksiä pohtiessa ymmärrän, miten elämäni työssä ja vapaa-ajalla voi parhaimmassa tapauksessa olla hyvinvointiani tukevaa ja monipuolista elämää. Liian harvoin tulen miettineeksi kuten filosofi, mitä on hyvä elämä, minulle? ja mitä olen valmis tekemään sen eteen, että elämäni olisi hyvinvoivaa, itseni näköistä elämää.
Lähteet:
Martela Frank; Valonöörit- sisäisen motivaation käsikirja, Gummerus, 2016
Moilanen Seija, Kaikki tarvitsevat itsensä johtamisen taitoja, Parempi työ- blogi kirjoitus, 11.10.2018
Kaikki tarvitsevat itsensä johtamisen taitoja – Työturvallisuuskeskus (ttk.fi)