Työhyvinvointi ja työn imu ovat viime aikoina nousseet entistä enemmän keskusteluihin ja artikkeleihin. Varsinkin nyt, kun suuret muutokset ovat korostuneet työelämässä, arjen pitää tuntua entistä merkityksellisemmältä ja hyvinvointia tukevalta. Kun työssä voidaan hyvin, sietokyky ja resilienssi muutoksiin kasvaa. Ja nykypäivänä, kun muutos on vain pysyvää, niin yksilöt tarvitsevat entistä paremmat valmiudet vastata siihen.
Nyt on paljon puhuttu myös irtisanoutumisbuumista ja työpaikkashoppailusta– työpaikkaa vaihdetaan aktiivisemmin kuin koskaan! Onko tässä selkeä yhteys työhyvinvoinnin ja työn imun kokemukseen? Varmasti on. Toki työpaikan vaihtamiseen liittyy paljon muitakin asioita, yksi merkittävä esiin noussut syy on työn merkityksellisyyden kokemus. Toisaalta työn merkityksellisyys linkittyy olennaisesti työhyvinvointiin ja työn imuun. Eli pallot vierivät lopulta tässäkin työhyvinvoinnin ja työn imun laariin.
Mitä sitten työn imu tarkemmin on? Työn imulla tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä, jonka flowssa työntekijä kokee työnsä mielekkääksi ja nauttii siitä. Työn imuun liitetään kolme hyvinvoinnin ulottuvuutta: tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen. Entä, pitäisikö työnantajan kohdistaakin katse entistä enemmän työn imun vahvistamiseen työyhteisössä? Mielestämme pitäisi. Etlan tutkimuksesta käy ilmi, että työn imun kokemus korreloi positiivisesti työyhteisöön ja yhteiskuntaan. Työntekijä, jolle työn imu on arkipäivää, pääsee myös hyödyntämään työssään koko potentiaaliaan ja palvelee näin ollen myös koko työyhteisöä kokonaisvaltaisemmin. Ja mikä parasta, tämä työn imu ei ole ainoastaan työpaikan onni, vaan sen vaikutus ulottuu myös vapaa-aikaan.
Toimintaympäristön muutokset luovat myös omanlaisensa paineen työhyvinvointiin ja työn imuun. Kestävän työuran ja tuottavuuden kannalta merkittävää on, että työntekijän kokema työn imu ennustaa pienempää todennäköisyyttä jäädä työttömäksi tai tulla työkyvyttömäksi. Yksilön kohdatessa urallaan vastoinkäymisiä, hänellä on kykyä selvitä niistä helpommin, kun työkuormitus on vähäisempää ja työn imun myötä resilienssi on kohonnut. Työkyvyttömyys näkyy myös organisaatioiden viivan alla, joten johdon onkin syytä huomioida työn imun vaikutukset tuottavuuteen, mikäli haluavat taata organisaation menestyksen myös jatkossa.
Nyt kun itsekin olemme tähän aiheeseen pureutuneet entistä enemmän, on muutama konkreettinen asia iskostunut ajatuksiimme. Ensinnäkin, työhyvinvointiin ja työn imuun pitää satsata – vaikutukset ovat kaiken kaikkiaan vain positiivisia. Toiseksi, vastuu työhyvinvoinnista ja työn imusta on sekä organisaatiolla, että työntekijällä itsellään. Ja viimeiseksi, kun työhyvinvoinnista ja työn imusta puhutaan entistä enemmän, vaikutukset ovat laajemmat. Varoituksen sana siis: Tämä ”tauti” on tarttuva- työn imu leviää nopeasti ympäristöön!
Iloa, intoa ja imua työhön!
Kuunteluvinkki: https://www.ninalyytinen.fi/psykopodiaa/tyon-imu
Lähteet:
Marjo Selkinen, erityisen tuen asiantuntija ja oppisopimuspäällikkö, Rastor-instituutti
