Toimiva peruskuivatus eli valta- ja laskuojat on Suomen olosuhteissa kannattavan maanviljelyn edellytys. Vuosina 1989–1994 toteutetun Suomen kuivatustilatutkimuksen mukaan Suomen pelloista kolmasosa kärsii peruskuivatukseen liittyvistä ongelmista, kuten riittämättömästä kuivatussyvyydestä.
Suometsissä ja soistuneilla kankailla tehtyjen metsäojitusten avulla kasvullinen metsämaa on Suomessa lisääntynyt ja metsätalouden tuotos merkittävästi parantunut. Vaikka uudisojitukset Suomessa ovat käytännössä loppuneet, tarve vanhojen kuivatushankkeiden peruskorjaukseen ja kunnostamiseen on edelleen olemassa. Kuivatustekniset, vesiensuojelulliset sekä taloudelliset realiteetit huomioiden maa- ja metsätalouden kuivatustarpeita joudutaan jatkossa suunnittelemaan entistä enemmän yhtenä kokonaisuutena, joten maa- ja metsätalouden ojituksia tulee tarkastella valuma-aluetasolla.
Valuma-aluekohtainen suunnittelu, luonnonmukaisten menetelmien käyttö sekä ilmastonmuutoksen tuomiin hydrologisiin muutoksiin kuten syys- ja talvitulviin varautuminen vaativat hankkeiden suunnittelijoilta ja toteuttajilta entistä monipuolisempaa osaamista mm. valuma-alueiden vesien mallintamisesta, virtaamien arvioinnista sekä uusista rakenteista ja niiden mitoittamisest
Valuma-aluesuunnittelua yhteistyötä syventämällä
Kanta- ja Päijät-Hämeessä on toiminut kaksi merkittävää Manner-Suomen maaseuturahaston rahoittamaa hanketta, joiden molempien yhtenä keskeisenä toiminta-ajatuksena on ollut valuma-aluekohtaisen suunnittelun edistäminen ja pilotointi.
Vuosina 2012–14 toimineessa OPET – Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hankkeessa edistettiin valuma-aluesuunnittelun ja luonnonmukaisen vesirakentamisen käytänteitä pilottikohteiden avulle. Maa- ja metsätalouden kuivatuksen ja vesiensuojelun kehittämistä jatkettiin vuonna 2017 alkaneella OK-ojat kuntoon -hankkeella, jonka pääpaino oli valuma-aluekohtaisen suunnittelun edistämisessä. Molempiin hankkeisiin kuului olennaisena osana yhteistyön syventäminen eri toimijoiden välillä ja hankkeiden tuloksena on syntynyt eri osapuolia hyödyttänyt tiivis toimijaverkosto, mikä on koettu arvokkaaksi ja jonka yhteistyön toivotaan jatkuvan.
Koulutusta ja neuvontaa vesiensuojelusta
HAMK Bio tukee Kanta- ja Päijät-Hämeen maa- ja metsätalousvesistöjen yhteensovittamista OO – Opitaan ojista -hankkeen avulla. OO – Opitaan ojista -hankkeen tarkoituksena on parantaa neuvonnalla, koulutuksella ja yhteistyöllä Hämeen peruskuivatuksen etenemistä sekä edistää sen yhteydessä tulva- ja vesiensuojelua ja monimuotoisuutta luonnonmukaisen vesirakentamisen keinoin. Hankkeessa laaditaan lista Kanta- ja Päijät-Hämeen kiireellisimmistä suunniteltavista valuma-alueista, valitsee niistä pilottivaluma-alueen ja tekee sinne yleissuunnitelman, viestii ja tuottaa koulutusmateriaalia monipuolisesti valuma-aluekohtaisesta suunnittelusta sekä dokumentoi kokemuksensa toimintamalliksi.
Lisäksi hankkeessa kannustetaan neuvonnalla sekä tila- ja lohkokohtaisilla suunnitelmilla alueen maanomistajia vesienhallinnan ja hiilensidonnan kannalta edullisiin viljelytapoihin ja metsänhoitomenetelmiin.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt OO-Opitaan ojista -hankkeeseen 226.840€. Hankkeen päätoteuttaja on Hämeen ammattikorkeakoulu, osatoteuttajat Etelä-Suomen Salaojakeskus, ProAgria Etelä-Suomi ry, Metsänhoitoyhdistykset Kanta-Häme ja Päijät-Häme sekä Tapio Oy. Hankkeen toteutusaika on 1.3.2021 – 15.11.2022.
Kirjoittaja: Minna Palos, HAMK Bio
