Veden palautus suojelusoille hyödyttää sekä metsätaloutta että soidensuojelua

0
Vesien palautus parantaa elinympäristön tilaa

Suomen suojeltujen soiden verkosto kattaa nykyisin noin 1,2 miljoonaa hehtaaria eli noin 13 % koko maamme soiden yhteispinta-alasta. Suojeltuja soita on erityisillä soidensuojelualueilla, kansallis- ja luonnonpuistoissa, erämaa-alueilla sekä muilla luonnonsuojelualueilla. Suojelusuot sisältävät huomattavan määrän vanhoja ojitusalueita ja niihin rajoittuu tai niiden välittömässä läheisyydessä on aikanaan tehty paljon ojituksia. Vaikka viime vuosikymmenten uudisojituskaudella sääntönä oli, että metsäojituksia ei tehdä 40 metriä lähempänä soidensuojeluohjelmaan kuuluvaa aluetta, ojitusten kuivattava vaikutus on saattanut ulottua suojelusuon puolelle. Muun muassa soidensuojelun täydennystyöryhmässä (2012 – 2015) kiinnitettiin huomiota erityisesti siihen, että soidensuojelualueilla olisi ojia tukkivan ennallistamistyön lisäksi mahdollista parantaa elinympäristöjen tilaa palauttamalla suojelualueiden ulkopuolisten vesien virtausreittejä lähemmäs alkuperäistä luontaista tilannetta suojelualueiden ympäristössä.

Kuva 1. Ojien kunnostamishankkeen yhteydessä suojelusuolle kaivettu oja, jonka tarkoituksena on palauttaa vettä suojelusuon kuivahtaneelle osalle.
Sekä suojelualue että ojien kunnostushanke hyötyvät yhteistyöstä

Joskus jopa yksittäinen oja voi ohjata valuma-alueelta luontaisesti virtaavan veden täysin suon ohi. Suojelusuon läheisyydessä toteutettavan metsäojien kunnostushankkeen yhteydessä tilanne voidaan korjata ja palauttaa kuivuneelle suojelusuolle sinne luontaisesti kuuluvaa vettä. Toimintapa voi samalla vähentää ojien kunnostamisen kustannuksia. Oikein toteutetulla vesien ohjaamisella voidaan parantaa sekä kuivahtaneen suojelualueen elinympäristön tilaa sekä ojien kunnostamisalueen vesiensuojelua. Tämä merkitsee molemminpuolista win-win -tilannetta.

Tapion toteuttamalla Hallittu vesien viivyttäminen valuma-alueella –hankkeella sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Suomen metsäkeskuksen toteuttamalla SuoOHKE-hankkeella laadittiin yhteistyössä vuoden 2016 aikana toimintamalli vesien palauttamisen suunnittelua varten. Samassa yhteydessä ELY-keskuksen ja Suomen metsäkeskuksen hankkeella kehitettiin metsäkeskuksen verkkosivuille aineisto, jota hyödyntämällä ojien kunnostushankkeen suunnittelija pystyy arvioimaan, kuinka hänen on mahdollista palauttaa Natura-alueen puolelle vesiä ojien kunnostamisen yhteydessä siten, että ojitusalueella ei toisaalta syntyisi vettymishaittoja ja veden johtamisesta olisi tarpeellinen hyöty myös Natura-alueen puolella. Palvelussa hyödynnetään maanmittauslaitoksen vapaasta laserkeilausaineistosta muodostettua tarkkaa korkeusmallia.

Metsähallituksen Luontopalveluiden vetämässä Hydrologia LIFE-hankkeessa, jonka tavoitteena on vuosina 2017-2023 toteuttaa soiden ennallistamista sadalla valitulla Natura2000- ohjelmaan kuuluvalla suolla yhteensä runsaan 5000 hehtaarin alalla, pilotoidaan edellä kuvatun toimintamallin mukaista toimintaa vesien palauttamiseksi kuivahtaneille suojelusuon osille. Hankkeella on kartoitettu ja tullaan toteuttamaan vuoden 2020 loppuun mennessä viisi edellä kuvatun toimintamallin mukaista vedenpalautuskohdetta. Tapio ja Suomen metsäkeskus vastaavat Hydrologia LIFE -hankkeessa tämän osuuden toteutuksesta vuosina 2017 – 2020.

Kuva 2. Onnistunut vesien palauttaminen suojelualueelle Haudannevalla Pyhäsalmella.

Vesien palauttamista suojelusuolle kannattaa harkita aina, kun suojelualueisiin rajoittuvissa talousmetsissä tehdään ojaston kunnostamista. Parhaiten tämä toiminta onnistuu keskisen ja pohjoisen Suomen aapasuovyöhykkeellä, jossa soiden pinnanmuoto sallii vesien johtamisen suon reunoilta keskustan suuntaan. Jonkin verran vastaavia veden palauttamiseen sopivia kohteita löytyy myös eteläisestä Suomesta ja Hämeen alueelta.

Tapio Oy ja Suomen metsäkeskus jalkauttavat edellä kuvattua yhteistyö- ja toimintamallia kouluttamalla Hydrologia LIFE -hankkeella ojien kunnostushankkeen suunnittelijoita, toteuttajia sekä viranomaisia yhteistyö- ja toimintamallin käyttöön ottoon ja vesien ohjaamiseen. Koulutuksessa korostetaan hyvän suunnittelun merkitystä. Vesien johtamisen suunnittelussa suojelualueille suunnittelijan kannattaa hyödyntää kaikkia Suomen metsäkeskuksen sivuilla löytyviä paikkatietoaineistojen soveltamiseen perustuvia uusia työkaluja.

Hankkeessa maanomistajille suunnattujen koulutusten tarkoitus on vastaavasti tutustuttaa heidät uuteen mahdollisuuteen, jossa ojien kunnostusalueen vedet johdetaan suojelusuolle. Koulutuksiin kuuluu myös retkeily kohteeseen, jossa vedet on palautettu ojien kunnostusalueelta suojelusuolle. Koulutustilaisuuksia järjestetään viisi toimijoille ja viisi maanomistajille hankkeen aikana. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia.

Samuli Joensuu
Kirjoittaja työskentelee Tapio Oy:ssä vesiensuojelun johtavana asiantuntijana

Leave A Reply