Loviisanjoen valuma-alueella käynnistyi vuonna 2015 NUTRINFLOW-hanke, jonka tavoitteena oli parantaa valuma-aluekunnostusten avulla Loviisanjoen tilaa. NutrinFlow-hankkeen kohdealueeksi valittiin Hardombäckenin valuma-alue, joka on suurimpia Loviisanjoen osavaluma-alueita. Pahimmillaan toimimattomasta kuivatuksesta johtuvista ongelmista kärsi jopa 60 – 80 peltohehtaaria Hardombäckenin valuma-alueella.
Hardombckenin valtaojauoma edusti tyypillistä valtaojaa, jota ei ollut kunnostettu vuosikymmeniin. Ongelmat koostuivat vähäisistä kuivavaroista, jolloin pellon pinnan ja ojan vesipinnan välinen korkeusero oli vähäinen. Kuivavarojen ohjeellinen vähimmäissyvyys on minimissään 80cm. Kuivavarojen vähäisyys johtui eroosion aiheuttamasta ojan liettymisestä ja kasvittumisesta sekä paikoin maan painumisesta. Märkyys ja tulvat olivat puolestaan vuosien mittaan tiivistäneet ja heikentäneet maanrakennetta ja kasvukuntoa sekä osaltaan edistäneet maan painumista.
Kokonaisvaltainen vesienhallinta pyrkii huomioimaan tuotantotalouden ja ympäristönhoidon kehittämismahdollisuudet mahdollisimman moniulotteisesti. Maatalousalueilla kokonaisvaltainen toimintatapa tarkoittaa toimivaa perus- ja paikalliskuivatusta sekä valumavesien hallintaa huomioiden luonnon monimuotoisuuden ja kalatalouden tarpeet. Peltoalueilla toimiva peruskuivatus mahdollistaa toimivan paikalliskuivatuksen ja maanrakenteen kunnossapidon toimenpiteiden järjestämisen. Kun maan rakenne ja kasvukunto ovat kunnossa, turvataan tehokas viljely. Samalla huuhtoumia ja vesistökuormitusta pystytään vähentämään.
Hardombäckenin valtaojauomaston pituus on sivuhaaroineen yhteensä noin kymmenen kilometriä. Alueen peltoprosentti on verrattain suuri, sillä 12 neliökilometrin valuma-alueesta noin 50 % on viljeltyä peltoalaa. Alueelle on aikanaan perustettu ojitusyhteisö, jossa osakkaita on yhteensä 40. Aloite hankkeen toteuttamiseen tuli paikallisilta viljelijöiltä. Valtaojauomaston huono kunto hankaloitti monen viljelijän työtä, sillä tulvat ja märkyys myöhästyttivät kylvöjä ja vaikeuttivat puinteja, heikensivät satoja ja vahingoittivat maan rakennetta. NUTRINFLOW-hankkeen kautta laadittiin Hardombäckenin valuma-alueelle suunnitelmat toimenpiteistä huuhtouman vähentämiseksi ja maanrakenteen sekä kasvukunnon parantamiseksi.
Vaikka kaikkien ojitusyhteisöjen osakkaiden pelloilla ei olekaan ollut tulvien ja märkyyden aiheuttamia ongelmia, niin päätös hankkeeseen lähtemisestäkin tehtiin yksimielisesti ja ongelmitta Hardombäckenin ojitusyhteisön kesken. Ojitusyhteisö mahdollisti toimenpiteiden laajamittaisen toteuttamisen. Hardombäcken oli perattu kokonaisuudessaan viimeksi lähes 60 vuotta sitten. Yksittäisiä hoitotoimia oli kyllä tehty, mutta ne olivat jääneet vaikuttavuudeltaan verraten tehottomiksi. Monissa tapauksissa ojitusyhteisöt ovat uinuvia ja ne täytyy herättää uudelleen henkiin vastaamaan alueen peruskuivatuksen kunnossapidosta.
Hardombäckenin valuma-alueella puhdistusperattiin noin 10 kilometriä valtaojauomaa, jonka seurauksena veden pinta laski uomastossa parhaimmillaan 1,2 metriä. Ennen perkaustoimenpiteiden aloittamista alueelta poistettiin puusto ja valtaojan alajuoksulle rakennettiin 100 metriä tulvatasannetta sekä kaksi suurta laskeutusallasta pohjapatoineen pidättämään perkauksesta aiheutuvaan kaivunaikaista kuormitusta. Alajuoksusta jätettiin kaivamatta 240m mutkittelevaa uomastoa sillä tämä oli kuivavarojen puitteissa mahdollista. Alaosan alue on todennäköistä taimenen elinympäristöä, sillä Loviisanjoessa on luontainen taimenkanta.
Alueen yläjuoksulle rakennettiin 300m tulvatasannetta alavimpien peltoalueiden kuivattamiseksi ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Vesiensuojelurakenteet perustettiin viljelykäytön ulkopuolella oleville joutomaa-alueille. Peruskuivatuksen kunnostuksen yhteydessä alueelle rakennettiin kolme uutta rumpurakennetta ja kunnostettiin kolme vanhaa. Vanhat rummut aiheuttivat alueella padotusta ja vedenpinta laski parhaimmillaan 80cm rumpujen uusimisten myötä. Alueella myös putkitettiin lohkojen yhdistämiseksi, työtehon parantamiseksi ja eroosiohaittojen ehkäisemiseksi 658m Hardombäckeniin laskevia ojauomastoja.
Kun alueen peruskuivatus oli saatu kuntoon, niin pystyttiin kunnostamaan myös märkyydestä kärsineet peltolohkot. Salaojituksia rakennettiin yhteensä 21 hehtaaria alueella, josta13 hehtaaria uusintaojituksia ja 8 hehtaaria täydennysojituksia. Maanparannusaineita levitettiin yhteensä noin 180 hehtaarin alueella. Rakennekalkkia (Nordkalk Fostop) levitettiin yhteensä 89 tn noin 20ha alueelle ja kalsiittia (Nordkalk) puolestaan 810 tn noin 115 ha alueelle. Paperiteollisuuden nollakuitua (Soilfood) levitettiin yhteensä 1635 tn parantamaan maan pieneliötoimintaa ja maan muokkautuvuutta. Hankkeen yhteydessä rakennettiin myös Lapinjärven Rutumiin Loviisanjoen latvaosille 1,3ha monivaikutteinen kosteikkorakenne.
Alueen maanomistajat ovat olleet hankkeeseen hyvin tyytyväisiä. Valuma-aluekohtainen järjestelmällinen vaiheittainen toteutus valuma-alueelta vesistöön takaa todennäköisesti laadukkaimman lopputuloksen kuivatustilan ja maanrakenteen parantamiseksi sekä vesistökuormituksen vähentämiseksi. Korjausvelan ollessa suuri tulisi pyrkiä pois toimenpiteiden epäsuunnitelmallisesta ja epäsystemaattisesta toteuttamisesta. Laajamittaisessa kansallisessa toteuttamisessa ei ole oikein toteutettuna kyse pelkästään yksittäisten viljelyalueiden vesienhallinnasta ja ympäristönhoidosta vaan myös maanarvon ja bruttokansantuotteen kasvamisesta sekä infrastruktuurin kunnossapidosta.
NUTRINFLOW-hanke oli Loviisanjoen valuma-alueella toteutettava hanke, jonka tavoitteena oli parantaa ja kehittää kokonaisvaltaisesti alueen maatalouden tuotantotaloutta sekä vesienhoitoa esimerkkikohteiden avulla. Hanke oli osa kansainvälistä Cenral Baltic Interreg -hanketta. Hankerahoituksesta huolimatta alueen maanomistajat joutuivat vastaamaan toteutuneista kustannuksista erikseen määritetyillä omarahoitusosuuksilla.
Vastaavien projektien ja hankkeiden toteuttamiseksi olemme mielellämme jatkossakin mukana auttamassa. Pohtiessanne kohteen soveltuvuutta, rahoitusmahdollisuuksia, projektin käynnistämistä tai järjestelykysymyksiä voitte halutessanne olla yhteydessä artikkelin kirjoittajaan.
Hankkeen toteutusaika on 1.9.2015–28.2.2019. Toimenpiteet alueella on suoritettu.
Hanketta hallinnoi ProAgria Etelä-Suomi ry. Mukana ovat myös yhteistyökumppaneina Nylands Svenska Lantbrukssällskap ja Loviisan kaupunki. Toimenpiteet alueella toteuttivat Kaivinkoneyhtymä Lindholm Oy sekä Rantala Timber Oy.
Mikko Ortamala
Suunnittelija
Etelä-Suomen Salaojakeskus
ProAgria Etelä-Suomi ry
