-Valuma-alueen kunnostustoimien suunnitteluun on vaikea antaa yhtä sabluunaa. Toimet, jotka ovat jollakin alueella käyttökelpoisia, eivät välttämättä tuota toivottua lopputulosta toisaalla, toteaa suunnitelmia työkseen tekevä Timo Niemelä KVVY Tutkimuksesta. Tärkeintä on hahmottaa reunaehdot, joiden sisällä suunnittelua voidaan lähteä tekemään.
Helpoiten kohteet lähtevät etenemään silloin, kun maanomistaja itse on asiassa aktiivinen ja kokee saavansa toimenpiteistä suoraa omakohtaista hyötyä. -Esimerkiksi peruskuivatussuunnittelun yhteydessä saatan tuoda esiin, että uoman monimuotoisuutta sekä ravinteiden ja kiintoaineen pidättämistä olisi mahdollista parantaa erilaisilla vesienhallintarakenteilla. Koska rakenteiden toteutukseen on saatavilla myös erilaisia tukia, innostuvatkin maanomistajat yleensä näiden toteutuksesta osana isompaa kokonaisuutta, Niemelä toteaa. Kosteikkojen rakentamista on perinteisesti tuettu mm. maatalouden ympäristökorvauksesta, Makera-rahoituksesta peruskuivatushankkeen yhteydessä ja KEMERA -luonnonhoitohankkeissa. Lisäksi riistakosteikkoja toteutetaan tällä hetkellä mm. Suomen riistakeskuksen Sotka-kosteikot -hankkeessa.
Tärkein vinkki kunnostustoimia miettiville paikallisyhdistyksille onkin Niemelän mielestä se, että kysyy suoraan maanomistajilta, onko heillä tarvetta esimerkiksi valtaojien kunnostamiseen tai kiinnostusta vesistörakenteiden tekemiseen. Monesti helpoiten toteutettavat kohteet löytyvät erilaisilta heikkotuottoisemmilta alueilta ja joutomailta. Edullisimmin rakenteita on mahdollista toteuttaa luontaisiin notkelmiin, jossa esimerkiksi kosteikko saadaan toteutettua patoamalla.
Valuma-alueen kunnostustoimet olisi hyvä aina suunnitella koko aluetta koskevana kokonaisuutena. -Usein on järkevämpää tehdä useita pienempiä rakenteita ylemmäksi valuma-alueelle kuin yksi alimitoitettu kosteikko valuma-alueen alaosaan. Joskus käy myös niin, ettei valuma-alueelta vain yksinkertaisesta löydy luontaisia paikkoja vesien viivytys- ja pidätysrakenteille riittävän kuormitusvähennystarpeen saavuttamiseksi. Erityisesti tällöin tarkastelukulmaa tulisi laajentaa myös pellon kasvukunnon parantamiseen ja viljelytapojen muutoksiin, joiden avulla saadaan laajoilla pinta-aloilla toteutettuna usein suurempi kuormituksen vähennysvaikutus kuin yksittäisellä vesienhallintarakenteella, Niemelä painottaa.
Punkalaitumen Nientenojan Loiku-hankkeessa tehdyt valuma-alueen kunnostussuunnitelmat ovat Niemelän käsialaa. -Hankkeen kaikki kunnostustoimenpiteet suunniteltiin maanomistajalähtöisesti ja tarvittaessa suunnitelmien yksityiskohtia hiottiin vielä maastossa maanomistajien kanssa. Sain maanomistajayhteistyön kautta paljon arvokasta lisätietoa muun muassa kosteikko- ja allasrakenteiden sekä 2-tasouomaosuuksien suunnitteluun, toteaa Niemelä tyytyväisenä. Korkomittauksilla varmistettiin, että kaikki laaditut suunnitelmat ovat realistisia ja tukevat maanomistajien asettamia tavoitteita. Nientenojalla ajatuksena oli nimenomaan ketjuttaa iso joukko erilaisia pieniä toimia kokonaisuudeksi niin, että saadaan vähennettyä vedenkorkeuden vaihteluita uomassa ja sitä myötä vähennettyä uomaeroosiota ja kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutumista. -Toivottavasti Loiku-hanke saa jatkoa ja pääsemme ohjaamaan myös kohteiden rakentamista ensi kesänä. Omien suunnittelutöiden työnohjaus ja valvonta on aina suunnittelijallekin opettavaista ja palkitsevaa, Niemelä naurahtaa.
Tutustu videolta tarkemmin Nientenojan suunnitelmiin https://youtu.be/qOyb4-_xagQ
Tutustu Loiku-hankkeen tuloksiin kvvy.fi/loiku
Kirjoittaja: ympäristöasiantuntija Satu Heino, KVVY ry
