Uusia tuulia ja muotoja vesien hallintaan mutta vesi virtaa entiseen tapaan. Veteen liittyvä huoli on lisääntynyt ja yhä useampi taho haluaa voimakkaasti olla mukana parantamassa sekä kohentamassa ympärillä olevien lähivesien tilaa. Työ on arvokasta ja tärkeää, mutta miten saada maanomistajat siihen mukaan? Ilman heidän suostumustaan tai innostustaan useat asiat jäävät vain suunnitelmien asteelle.
Uutta nostetta tuotantotalouteen ja vesienhoitoon valuma-aluekohtaisen tarkastelun kautta
Toteutuakseen hankkeet vaativat laajaa ajattelumallia eli niin sanottua valuma-aluekohtaista tarkastelua. Maaseutuympäristön valuma-alueet muodostuvat pienistä kylistä, metsistä, pelloista, soista sekä mahdollisesti lammista tai järvistä. Ajatuksena on, että valuma-alue käsitellään kokonaisuutena, josta mahdollisimman monen osatekijän kautta saadaan parannusta vesienhallinnan sekä ympäristön ja maiseman tilaan.
Tärkeintä kuitenkin on, että kaikista asioista, mitä edistetään tai pohditaan, pitää löytyä myös selkeitä hyötyjä tai parannuksia alueen maanomistajille riippumatta siitä harjoitetaanko maatalous- tai metsätalousyrittäjyyttä. Tuotantotalous sekä vesienhoito voivat oikein suunniteltuina ja toteutettuina kulkea käsi kädessä. Tämä mahdollistaa yhä useampien hankkeiden käytännön toteutumisen.
Valuma-aluekohtaisen työn sisältö
Maanomistajien kannalta lähtökohtana hankkeiden toteutumiselle on tuotantoalueen sisällä olevien ongelmien poistaminen. Näitä ongelmia voivat olla peltoalueilla esiintyvät tulvat tai muutoin valtaojaverkoston huono kunto laskusuhteineen, joka estää paikalliskuivatuksen parantamisen tai uudelleen järjestämisen. Vaihtoehtoja vallitsevien ongelmien ratkaisemiseen tulisi tarkastella sopivina palasina valuma-alueen ehdoilla.
Toimiva salaojitus ja läpäisevä maanrakenne ovat perusasioita millä voidaan vähentää peltoalueiden pintavaluntaa. Lisäksi tulee varmistaa valtaojien vedenjohtavuus ja samalla pohtia, onko korkeuserojen suhteen mahdollista parantaa tai lisätä uomaston vesienhallintaan liittyviä rakenteita. Näitä rakenteita ovat 2-tasouomat, pohjapadot, kosteikot, laskeutusaltaat ja tulvatasanteet. Lisäksi tuotantoalueiden tarpeet mitkä liittyvät esim. jätevesiin sekä muihin tuotantoalueelta syntyviin valumavesiin tulee myös ottaa huomioon. Näiden vaihtoehtojen pohjalta suoritetaan tarkastelua soveltuvista vesienhallinnan toimenpiteistä valuma-aluekohtaisesti.
Laaja-alaisen ajattelun sekä siihen liittyvän käytännön työn avulla uskon, että tätä kautta lähestyen saavutetaan enemmän hyötyjä maanomistajille sekä onnistuneesti toteutettuja käytännönläheisiä toimenpiteitä, joilla on positiivinen vaikutus sekä tuotantotalouteen että ympäristöön.
Toteutus yhteistyönä
Ilman yhteistyötä ei hankkeiden ja toimenpiteiden edistäminen sekä kehittäminen onnistu.
Tärkeintä onkin, että kaikilla on yhteinen päämäärä on sitten toiminnassa mukana alueen maanomistajat, suojeluyhdistykset, osakaskunnat tai muut vastaavat alueella olevat toimijat. Tämän lisäksi on myös tehtävä välitöntä yhteistyötä alueellisten ELY –keskusten sekä muiden viranomaistahojen kanssa.
Janne Pulkka
toiminnajohtaja
Etelä-Suomen Salaojakeskus
