Valuma-alueen riskikartoitus aloittelevalle vesistökunnostajalle

0

OO- Opitaan ojista -hankkeen ohessa tehtiin opinnäytetyö hankkeen ympärillä parveillen. Parveilua tukivat lisäksi maastokäynnit ja Vesistökunnostuskoulutus sekä erilaiset webinaarit aiheeseen liittyen (Vaikuta vesiin, Järvipäivät, purokunnostuskoulutus, Metsäkeskuksen ja SYKEen webinaari suojavyöhykkeiden suunnitteluun, hulevesiwebinaari, metsätalouden vesiensuojelupäivät, tulva, – pato, -vesienhoito, – ja kunnostuspäivät sekä OO- opitaan ojista webinaarit).

Parveilun kautta on mahdollista kysellä ja kyseenalaistaa kuulemaansa, mikä on hyvin tehokas tapa luoda reflektiota sekä jäsennellä tietoa. Tässä kohtaa kiitos kaikille niille asiantuntijatahoille, jotka jaksoivat vastata ja jakaa tietojaan.

Pisteytyksen ytimeksi valittiin opinnäytetyössä Ympäristöhallinnon ”Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2016–2021. Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen pintavesissä.” Kyseinen listaus sisältää kategorioittain tilaa heikentävät tyypit ja alatyypit. Näitä kyseisiä kategoriointeja hyödynnettiin karttasilmäilyssä ja karttasovellus QGissiin tuotuna tietona. Työn ohessa syntyi opasversio 1 ” Opas riskikartoittamiselle ja valuma-alueen pisteyttämiselle” (pdf liite blogin lopussa), jota ei tule pitää viimeisimpänä ja valmiina versiona. Pisteytystä ei ole testattu koehenkilöillä (käytettävyyden ja ymmärrettävyyden hiominen) eikä riittävän monen kohteen kohdalla (valuma-alue tarkastelu). Pisteytys keskittyy tässä ensimmäisessä versiossa määrälliseen tietoon, mikä ei sovi muun muassa teollisuuteen. Teollisuus tulisi kartoittaa riskin kautta ”Millaista teollisuutta?” Opasta tulisikin vielä hioa ja viedä eteenpäin esimerkiksi toisena opinnäytetyönä.

Konkreettisina tuloksia opinnäytetyöstä syntyi alustava pisteytysmalli ja -ajastus kokonaisvaltaisesta valuma-alueen riskikartoittamisesta. Pisteytyksen pohjalla on yksinkertainen ja kuvaava lause:
+ (negatiivinen riskikartoituksen näkökulma) – (positiivinen riskikartoituksen näkökulma) = kohteen suuntaa antava tilanne ja tasapaino karttatarkastelun pohjalta
Työn kohderyhmän ollessa 3. sektori valittiin pisteytystavaksi helppo pisteytystapa, jossa pisteitä annetaan välillä (¬–1) – (+1).

Opasaihio opastaa pisteiden määrittämisen ja laskemisen sekä antaa lyhyen infon kustakin pisteytyskohdasta. Opasaihion osio I on karttasilmäilyä ja osio II on karttasovellus QGissin käyttöönoton opettelua työn ohessa luodun valuma-alue YouTube- kanavan avulla sekä Osion II pisteytystaulukko käyttäen. Osio III on listaus, johon voi kirjoittaa ylös kategoriajärjestyksen (tulokset) sen mukaan, mikä kohta sai eniten pisteitä. Eniten pisteitä saanut kohta, on kohde, johon kannattaa miettiä toimenpiteet ensin. Tässä kohtaa huomioitakoon, että kyse on opasaihion 1. versiosta ja sitä tulisi vielä jatkaa sekä tarkentaa. Esimerkiksi pohjavesien tila ja määrä valuma-alueelle huomioidaan myös pisteytyksessä. Itse pisteytyksen lisäksi QGissin suurin hyöty on se, että jokainen pisteytyksen kohta, joka valuma-alueeseen liittyy, saadaan tuotua karttasovelluksesta ulos kuvana. Kohteet saadaan siis konkreettisesti kuvattua kuvina, ks. kuvat tekstin lopussa.

Valuma-alueen tarkasteluun menee aikaa. Osion I karttatarkasteluun menee ehkä 3 h riippuen miten tuttuja asiat käyttäjälle ovat. QGissin opetteluun ja sen jälkeen, tai sen ohessa, osion II käyttöön tulee aloittelijan varata noin 20 h + 20 h. YouTube- kanavan videot kannattaa tehdä omalle valuma-alueelle, minkä jälkeen tehdään vasta oppaan osio II. Oppaan osiossa II oletetaan, että QGis on jo hallussa vähintäänkin kanavan videoiden tasolla. Kun tämä kokonaisuus on hallussa, niin QGissin hydrologiakäyttöä voi ja pystyy jatkamaan alan osaajan Hans van Der Kwastin videoiden perässä. Hansin kanava löytyy linkitettynä edellä mainitulta YouTube- kanavalta.

Kuvia Vuolujoelta

Kuva 2. Korkeuskäyrien mukaan lähinnä vesistöä oleva peltopinta-ala.


Kuva 3. Sisäinen kuormitus tai kuormitus suhteutettuna jo olemassa oleviin tietoihin.

HAMK, Kestävä kehitys, Forssa
Ympäristösuunnittelija Kati Ahonen

Lähteet
Ympäristöhallinto. (14.6.2013a). Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2016–2021. Merkittävien tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen pintavesissä. https://urly.fi/2cHk

Valuma-alue YouTube kanava (lisenssi sivun yläosassa): https://www.youtube.com/channel/UC0WW6Ax7OeaSpJbJmBHcPXw

Leave A Reply