Kesäinen rankkasade yllättää kesken lomapäivän puuhien. Sadevesi lorisee iloisena räystäiltä, muodostaa sinne tänne lammikoita ja solisten jatkaa matkaansa ritiläkaivon kautta maan alle. Hetken päästä sateesta on jäljellä vain tummia laikkuja asfaltin pinnassa ja kosteita pisaroita ruohonkorsilla.
Luonnontilaisilla alueilla sade- tai sulamisvesi imeytyy suurimmaksi osaksi maaperään tai haihtuu ilmaan ja ainoastaan noin kymmenesosa sateesta muodostuu maanpintaa pitkin kulkevaksi valunnaksi. Rakennetuilla alueilla, joissa päällystetty pinta- tiet, katot ja asfalttipäällysteiset alueet, estää veden imeytymisen maahan, voi sademäärästä jopa puolet muodostua pintaa pitkin valuvaksi hulevedeksi. Ja mitä enemmän päällystettyä pintaa on, sitä enemmän hulevesiä muodostuu.
Ihmisen toiminta on vaikuttanut monella tapaa luonnon omiin prosesseihin ja niin on tapahtunut myös hulevesien kohdalla. Rakennetuilla alueilla on olennainen vaikutus vesien kiertoon, sillä siinä missä luonnontilaisilla alueilla ja viheralueilla suurin osa sadevedestä imeytyy maahan tai haihtuu ilmaan, ei tämä päällystetyillä pinnoilla ole mahdollista. Jotta vesi ei kerääntyisi ja aiheuttaisi sillä haittaa ihmisen toiminnalle, terveydelle ja turvallisuudelle, on se täytynyt johtaa pois. Hulevesiviemäriverkostoa pitkin hulevedet kulkeutuvat usein pienvesistöihin, kuten ojaan tai puroon, josta ne edelleen kulkeutuvat järviin, jokiin ja meriin.
Poissa silmistä, poissa mielestä?
Hulevesien poisjohtaminen on perustunut välttämättömään tarpeeseen, mutta se on aiheuttanut ongelmia, joita ei ole osattu aavistaa. Hulevesien mukana kulkeutuu laaja kattaus erilaisia haitta-aineita, jotka kuormittavat vesistöjä. Autojen pesuaineiden yhdisteet, lemmikkien ulosteiden bakteerit, teiden suolauksen kloridit ja puutarhassa käytettävät torjunta-aineet kulkeutuvat viemäriverkostosta puroihin, ojiin, järviin, pohjavesiin ja mereen.
Vaikka hulevedet katoavat näkyvistä, ei niistä aiheutuvat ongelmat katoa, vaan ainoastaan siirtyvät jonnekin toisaalle. Kun omalla pihalla käytetyt torjunta-aineet tai auton pesunesteet eivät aiheuta ongelmaa siellä missä niitä käytetään, voi olla vaikea nähdä sitä, mikä niiden vaikutus jossain muualla on. Sama voi päteä hulevesien määrään. Kun hulevesiverkosto toimii hyvin ja kuljettaa muodostuneet vedet tehokkaasti tulvimisia ehkäisten pois näkyvistä, ei niiden aiheuttamat ongelmat tule näkyviksi siellä missä niitä syntyy. Jossain muualla lisääntyneet vesimäärät voivat vaarantaa vesistöjen ekosysteemejä ja aiheuttaa tulvimisia.
Miten hulevesien aiheuttamia ongelmia voi korjata?
Nykyään hulevesien haasteet tunnistetaan ja niiden määrä pyritään vähentämään ja haitta-aineita poistamaan. Luontopohjaisilla ratkaisuilla kuten sadepuutarhoilla, kosteikoilla ja viherpainanteilla vähennetään hulevesien määrää, parannetaan niiden laatua ja luodaan samalla monimuotoisia ja esteettisiä ympäristöjä rakennetuille alueille. Kaupungit ja kunnat huolehtivat alueellisista ratkaisuista, mutta kiinteistöillä vastuu hulevesistä kuuluu kiinteistönomistajalle. Vaikka kiinteistön hulevedet johdettaisiin asianmukaisesti verkostoa pitkin pois, voi kiinteistönomistaja silti tehdä monia tekoja vähentääkseen hulevesiä ja niistä aiheutuvaa haittaa. Vaikka omaa kiinteistöä ei olisikaan, voi kuka tahansa omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, mitä hulevesien mukana puroihimme virtaa.
- Vaikuta oman taloyhtiösi päätöksentekoon osallistumalla yhtiökokouksiin ja hallitustoimintaan. Tuo esille hulevesiasiaa ja huolehdi, että erityisesti piharemonttien yhteydessä hulevedet huomioidaan.
- Jätä mahdollisimman paljon kasvillisuuspeitteistä pintaa pihalle ja käytä vettä läpäiseviä päällysteratkaisuja.
- Huomioi käyttämäsi aineet – älä käytä torjunta-aineita ja käytä lannoitteitakin vain tarpeeseen. Käytä ympäristöystävällisiä aineita esimerkiksi auton pesussa tai vie auto pesulaan. Hävitä vaaralliset jätteet aina asianmukaisesti.
- Hyödynnä sadevettä omassa pihassa: kerää kattovedet säiliöön kasteluvedeksi tai perusta sadepuutarha tai lampi, johon pihalla syntyneet hulevedet johdetaan.
- Mikromuovi on yksi hulevesien haitta-aine ja jopa 65 % Itämereen päätyvästä mikromuovista on lähtöisin hulevesistä. Ota lenkille mukaan roskapussi ja tee ympäristöteko – plogging yhdistää lenkkeilyn ja roskien keräyksen ja sopii kaikille omasta ja ympäristön hyvinvoinnista välittävälle.
- Kerää aina lemmikkisi jätökset talteen.
Kirjoittaja: Elina Sauvola, OLO – Opitaan lisää ojista -hankkeen projektityöntekijä
