Puroluonnon luontoarvojen ja maankuivatuksen tavoitteiden ei tarvitse olla ristiriitaisia

Hämeenkosken Huljalassa viime talvena vanhoihin mutkiinsa palautetun Kumianojan ennallistamista viimeistellään lauantaina 6.10. kaikille avoimilla talkoilla. Talkoissa ennallistettuun uomaan tehdään purossa esiintyvälle taimenelle sopivia lisääntymisalueita lisäämällä soraa ja kiviainesta uomaan.

Kumianojan ennallistamishankkeen tavoitteena oli luoda elinympäristöä purossa esiintyvälle uhanalaiselle taimenelle, hillitä uomaeroosiota, sekä palauttaa uoman ja viereisen tulva-alueen luonnollinen yhteys. 1990-luvulla suoristettu uoma oli vuosien saatossa leventynyt ja syventynyt merkittävästi. Matala ja yksipuolinen suora uoma ei tarjonnut suojapaikkoja taimenelle. Vuonna 2016 puron taimenkanta heikkenikin merkittävästi haikaran löydettyä hyvän kala-apajan suoristetusta uomasta.

Tammi-helmikuussa puro palautettiin vanhoihin mutkiinsa, jotka olivat vielä maastossa olemassa. Uoman pituus ennallistamisosuudella kasvoi 650 metristä 930 metriin, pienentäen uoman kaltevuutta. Palautettu uoma on huomattavasti suoristettua ja syöpynyttä uomaa kapeampi, mikä lisäsi vesisyvyyttä uomassa tarjoten suojapaikkoja taimenelle. Lisäksi vedenpinnan nosto uomassa vähentää huomattavasti puron rantojen sortumista uomaan, mikä oli hallitsematonta ennen ennallistamista.

Sekä kevättulva että tammikuussa vesisateiden aiheuttama talvitulva nousivat puroa ympäröivälle rantaniitylle, mikä osoittaa, että myös puron luontainen yhteys tulva-alueelleen on palautunut. Tulviminen auttaa pidättämään yläpuoliselta valuma-alueelta tulvaveden mukana tulevia ravinteita ja kiintoainetta rantaniitylle, parantaen alapuolisten vesistöjen vedenlaatua. Säännöllinen tulviminen niitylle ja korkeampi pohjaveden taso toivottavasti johtavat myös rantaniityn palautumiseen tulvaniityksi, joiden osuus luontotyypeistä on maankuivatuksen ja vesistöjen säännöstelyn vaikutuksesta vähentynyt Suomessa uhanalaiselle tasolle.

Kumianojan rantaniitty on laidunkäytössä, mistä syystä kohde soveltui hyvin uoman ennallistamiseen ja tulvimisen palauttamiseen niitylle. Kaikilla alueilla ennallistaminen ei kuitenkaan ole realistinen vaihtoehto luontoarvojen palauttamiseen. Peltoalueiden kuivatuksenkaan ei tarvitse kuitenkaan olla ristiriidassa luontoarvojen kanssa. Maatalouspurojen taimenkantojen elvyttämisestä on hyviä esimerkkejä esimerkiksi Varsinais-Suomesta, missä kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia on tehnyt hienoa työtä taimenkantojen suojelussa ja palauttamisessa. Esimerkiksi Perniön Juottimenojalla, joka on peltoalueen halki virtaava taimenpuro, on uomaa kynnystämällä ja soraistamalla luotu lisääntymisalueita taimenelle.

Luonnonmukainen peruskuivatus on peltoalueille sopiva luontoarvoja huomioiva perkausmenetelmä. Siinä puroon jätetään kapea alivesiuoma, jossa on riittävä vesisyvyys ja virran nopeus pienilläkin virtaamilla, jotta uoma pysyy puhtaana. Alivesiuoman viereen kaivetaan tulvatasanteet, jotka tasaavat huippuvirtaamia ja takaavat riittävän kuivatuksen suurillakin virtaamilla. Noustessaan tulvatasanteelle virtaavan veden nopeus hidastuu ja sen mukana kulkeva kiintoaines laskeutuu tulvatasanteelle. Tulvatasanteelle ja luiskiin on myös mahdollista jättää luiskia sitovaa ja uomaa suojaavaa kasvillisuutta ja puustoa. Tulvatasanteet tarjoavat elinympäristöjä ja kulkukäytäviä myös nisäkkäille ja linnuille.

Vuonna 2012 voimaan astuneessa vesilaissa korostetaan pienten uomien luonnontilan suojelua. Vesilaissa säädetään, että mikäli ojan voidaan kokonaisuutena tarkasteltuna katsoa muuttuneen luonnontilaisen kaltaiseksi uomaksi, uomaa koskeva kunnossapitohanke joutuu uudelleen ojituskäsittelyyn, eli tarvitaan ojitusilmoitus ja mahdollisesti lupaviranomaisen lupa. Suomen ympäristökeskuksen PERKAUS-hankkeessa selvitettiin luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusten peruskorjauksissa ja kunnossapidossa. Selvityksen mukaan luonnontilaisen kaltaisuuden merkkejä ovat mm. arvokalasto, uoman mutkittelu, kasvillisuuden luoma mutkitteleva alivesiuoma tai iso rantapuusto.

Luontoarvojen ja maankuivatuksen yhteensovittaminen on mahdollista, ja erilaisia menetelmiä luontoarvojen parantamiseksi maatalousalueiden puroissa on olemassa. Yhteensovittaminen vaatii kuitenkin aina tilannekohtaista arviointia sopivan menetelmän tunnistamiseksi.

Turo Hjerppe
Suomen ympäristökeskus

Kirjoittaja toimii Suomen ympäristökeskuksessa tutkijana ja KURVI-hankkeen projektipäällikkönä.

Tervetuloa Kumianojan ennallistamistalkoisiin lauantaina 6.10. klo 11-15. Osoite on Vanhatie 279, Hämeenkoski. Autot voi jättää Tampereentien suuntaisen päättyvän peltotien varteen. Sopiva talkoovarustus on säänmukainen vaatetus sekä reipas talkoohenki! Lisäksi mukaan voi ottaa oman lapion, rautakangen, talikon, kottikärryt taikka taljan.