Monen asiantuntijan mielestä metsätalous on yksi turvallisimmista maankäyttömuodoista pohjavesialueilla. Metsäojitusta ja ojien kunnossapitoa pidetään pohjavesialueilla riskialtteimpina toimenpiteinä, mutta huolellisella suunnittelulla ja hyvällä yhteistyöllä pohjavesiasiantuntijoiden kanssa kuivatuksesta on mahdollista huolehtia
Vesilaki määrittelee metsätalouden toiminnan rajat pohjavesialueilla. Toiminta pohjavesialueilla perustuu varovaisuusperiaatteeseen. Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksissa ja Vesiensuojelun työoppaassa on kirjattu hyvät käytänteet toimittaessa pohjavesialueilla. Metsänuudistamisen yhteydessä maanmuokkaukseen suositellaan pohjavesialueilla käytettäväksi kevyttä laikutusta tai äestystä. Pohjavesialueiden moreenikerroksissa voidaan käyttää astetta voimakkaampaa muokkausta eli laikku- tai kääntömätästystä. Turvemailla voidaan käyttää ojitus- tai naveromätästystä, elleivät ojat ulotu kivennäismaahan. Energiapuun korjuuta ei käytännössä suositella lainkaan pohjavesialueilla. Myöskään typpilannoitusta ei suositella. Sen sijaan turvemaiden terveyslannoituksena tuhkalannoitus on mahdollista esimerkiksi pohjavesialueiden reunavyöhykkeiden ojitusalueilla.
Toimintaa pohjavesialueilla säätelevät metsänhoitosuositusten ohella myös metsäsertifiointistandardit (PEFC ja FSC). PEFC:n mukaan pohjavesialueilla ei käytetä kemiallisia kasvinsuojeluaineita eikä lannoitteita. Kantoja ei myöskään korjata. Turvemaiden tuhkalannoitus on kuitenkin sallittua. PEFC-standardi ei sinänsä kiellä kunnostusojituksia pohjavesialueilla.
FSC-standardi astetta tiukempana sen sijaan kehottaa välttämään kaikkea pohjavesiä pilaavaa toimintaa. FSC:n mukaan metsänomistajan tulee pidättäytyä kunnostus ja täydennysojituksista, lannoituksista, torjunta-aineiden käytöstä, kantojen korjuusta sekä kulotuksesta. Kulotus on kuitenkin sallittua ympäristöviranomaisen luvalla.
Kunnostusojitus on mahdollista pohjavesialueilla
Pohjavesialuerajaukset tuovat paikallisesti haasteita suometsien hoitoon ja erityisesti kunnostusojituksen suunnitteluun kaikkialla, mutta erityisesti Pohjanmaalla, jossa laajoja aiemmin ojitettuja alueita on jäänyt myöhemmin tehdyn pohjavesialuerajauksen sisäpuolelle. Ojitusalueet ovat nyttemmin tulleet kunnostusojitusvaiheeseen.
Pohjavesialueiden paksuturpeisilla reunavyöhykkeillä on mahdollista kunnostusojittaa, mikäli pysytään turpeessa. Ottamalla yhteyttä paikallisen ELY-keskuksen pohjavesiasiantuntijaan, on mahdollista suunnitella kunnostusojitusta myös alueelle, jossa ojat leikkaavat turpeen alla olevaa kivennäismaata.
Kunnostusojituksen suunnittelu on normaalia tarkempaa pohjavesialueilla. Suunnittelussa kannattaa hyödyntää kaikkia saatavilla olevia vapaita pohjavesiin liittyviä aineistoja. Sopivia aineistoja löytyy muun muassa Suomen ympäristökeskuksen Avoin tieto-palvelusta, Geologian tutkimuskeskuksen verkkosivuilta ja Maanmittauslaitoksen sivuilta. Myös paikallisen ELY-keskuksen sivuilta löytyy pohjavesialueisiin liittyvää tietoa.
Kunnostusojituksen suunnittelun maastotöissä havaintojen tekoa on syytä tarkentaa pohjavesialueilla. Muun muassa ojan pohjan tarkemmat rassaukset ja maalajien tunnistaminen ovat erityisen tärkeitä. Tulokset on syytä kirjata huolella ojitusilmoituslomakkeeseen. Kannattaa olla myös tiiviissä yhteistyössä paikallisen ELY-keskuksen pohjavesiasiantuntijan kanssa. Ojitusilmoituslomaketta on Tapion projektin yhteydessä päivitetty pohjavesialueiden osalta. Lomake löytyy Tapio Oy:n sivuilta: Ojitusilmoituslomake pohjavesialueet.
Riskien arviointityökalua kehitetään
Tapio Oy:ssä käynnissä olevan MMM:n rahoittaman pohjavesiprojektin tavoitteena on kehittää kunnostusojituksen suunnittelijan käyttöön riskinarviointityökalu, jonka avulla voitaisiin arvioida kunnostusojituksen vaikutusta pohjavesialueella. Kehitystyötä toteuttaa TT Tuomo Karvonen WaterHope Oy:stä. Malli hyödyntää kaikkia vapaita pohjavesiin liittyviä aineistoja. Tavoitteena on kehittää mallia siten, että sen avulla voidaan löytää esimerkiksi ojan optimi kaivusyvyys, jolloin pohjavesialueilla kunnostusojituksen vaikutus pohjaveden purkautumiseen on käytännössä +-0.
