Ojituksen toimintaympäristö ja toteutuskäytännöt ovat muuttuneet viimeisten 20 vuoden aikana merkittävästi. Suurin osa Suomen pelloista ja suometsistä on ojitettu kertaalleen 1980-luvulle tultaessa. Maatalouden peruskuivatus sekä metsäojitukset on perinteisesti toteutettu valtion ohjaamana, ja maanomistajat ovat saaneet peruskuivatushankkeet avaimet käteen –periaatteella suunnittelusta toteutukseen.
1990-luvulta lähtien valtion rooli on muuttunut merkittävästi. Ensin valtio luopui kuivatushankkeiden kunnossapidon valvonnasta, sitten valtion työnä tehdyistä peruskuivatushankkeista ja 2000-luvulla suunnittelusta. 2010-luvulla luovuttiin korkotukilainojen myöntämisestä peruskuivatushankkeille. Nykyisin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset antavat neuvontaa ja myöntävät peruskuivatusavustusta. Myös metsäojituksissa on tapahtunut vastaava kehitys valtion roolin muuttumisessa. Tulossa olevat maakuntauudistus ja valtionhallinnon uudistus tuovat uusia muutoksia myös ojitusasioiden käsittelyyn. Esimerkiksi ojitukseen liittyvä neuvonta tulee todennäköisesti siirtymään valtiolta yhä enemmän muille toimijoille.
Toimiva peruskuivatus on Suomen olosuhteissa kannattavan maanviljelyn edellytys. Peltojen kuivatuksen on oltava huomattavasti tehokkaampaa kuin monessa muussa maassa, koska kasvukausi on lyhyt, lumen sulamisvesiä on runsaasti, sadanta jakautuu kasvukaudella epäedullisesti, savimaiden vedenläpäisykyky on huono ja turvemaita on runsaasti.
Ilmasto-oloissa tapahtuvat muutokset tuovat omat haasteensa kuivatukselle. Muutokset sateiden ajoittumisessa ja intensiteetissä sekä lumipeitteisen ajan lyhentyminen tuovat uusia vaatimuksia peltojen ja metsien kuivatukselle. Vesien tilaan ja luonnon monimuotoisuuteen on viimeisten vuosikymmenten aikana alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Ojituksissa tämä tarkoittaa sitä, että ojien perkauksen aiheuttaman kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentämiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Kukapa maanviljelijä tai metsänomistaja haluaisi pilata arvokkaita lähivesistöjä. Kuormitukseen ja ojituksen haittoihin voidaan vaikuttaa mm. kaivun ajoituksella, kaivujärjestyksellä sekä erilaisilla vesiensuojelu- ja virtaamansäätörakenteilla.
Koska valtio ei enää suunnittele tai toteuta ojien peruskorjaushankkeita, avautuu muille alan toimijoille työsarkaa. Peruskuivatusta ja vesitalouden hallintaa tarvitaan edelleen ja nyt tulisi löytää uusia toimijoita ja toimintatapoja kuivatuksesta ja vesitalouden kokonaisvaltaisesta hallinnasta huolehtimiseen. Ojat kuntoon –hankkeessa jaamme tietoa ojituksen hyvistä käytännöistä ja uusista toimintamalleista. Seuraamme aktiivisesti ojitukseen liittyviä hankkeita ja tutkimusta ja pyrimme välittämään uusinta tietoa hämäläisille maanomistajille, ojitusyhteisöille ja muille toimijoille.
