Tein maaliskuussa tyhjennetyille laskeutusaltaalle ja sen alavirran puolella sijaitsevalta pohjapadolta kosteikolle johtavalle vesiuomalle pikaisen tarkastuskäynnin huhtikuun lopulla. Kaivuntyön aikana maanomistajien kanssa paikan päällä käydyissä keskusteluissa päätettiin jättää suunnitteluvaiheessa läjitysalueeksi varattu kohteen länsipuolelle oleva alue sillä olevasta ajourastosta johtuen kaivumaista vapaaksi. Tämän vuoksi läjitysalueet altaan ja vesiuoman ympärillä jäivät hieman ahtaiksi. Lumien sulamisen jälkeen ajoitetulla käynnillä oli tarkoitus todeta lähinnä se, kuinka kaivumassat keväällä sulamisvaiheessa olivat asettuneet ahtaaksi jääneille läjitysalueille, vai olisiko tiedossa kenties korjaustöitä. Maamassat olivat kuitenkin asettuneet suunnitellulla tavalla hyvin paikoilleen. Kevään otollisilla sääolosuhteilla oli varmasti osansa tässä asiassa.
Oli ilo havaita, että vesilinnutkin olivat jo ottaneet rauhallisella paikalla puolittain kunnostetun kohteen haltuunsa. Pesimisajan jälkeen ja viimeistään loppukesällä jatketaan kohteella pohjapadon kunnostustöillä ja kaivumassojen maisemoinnilla siten, että kohde on lopullisesti valmis syksyn saapuessa.
Saarenjoen ojitusyhteisön (perkausyhtiön) uomaston pilottivaluma-alue Kärkölässä
Kiersin valuma-alueen vanhoja suhteellisen pieniä suometsien ojitusalueita vielä läpi toukokuun lopulla. Samalla tapasin myös joitakin maanomistajia. Käynnillä hain edelleen parempaa käsitystä ojitusalueiden nykytilasta ja asioiden hoitamisen tahtotilasta. Valuma-alueella suometsien vesiä johdetaan pois viljelysalueiden kautta. Suometsien vesitalouden järjestäminen ja onnistuminen liittyy hyvin kiinteästi viljelysalueiden peruskuivatukseen. Saarenjoen peruskuivatushanke etenee omaa tahtiaan ja mm. kuivatun Kangasjärven ja sitä ympäröivien suometsien alajuoksun puolella peltoalueen keskelle suunnitellun kosteikon paikalta puusto oli talvella hakattu pois.
Valuma-alueella olevat ojitetut suometsäalueet ovat suhteellisen pieniä koko valuma-alueeseen nähden. Repaleiset kaikkia kehitysluokkia edustavat metsät ovat useiden eri maanomistajien omistuksessa. Maanomistajien näkemykset suometsiensä ojitustarpeista ovat toisistaan eriäviä. Jotkin maanomistajat haluavat myös jättää osan aiemmin ojitetuista alueista hakkuiden ja kunnostusojitusten ulkopuolelle. Maakauppojakin on tehty ja on edelleen myös suunnitteilla. Alueen puusto, maanomistajien hakkuusuunnitelmat ja näkemykset sekä mahdolliset omistusjärjestelyt huomioiden koko alueen suometsien ojastojen suunnitelmallista yhtäaikaista vapaaehtoisuuteen perustuvaa kunnostamista ei suurella todennäköisyydellä saada toteutettua. Pienellä osalla suometsistä kunnostusojituksen suunnittelutyötä kuitenkin jatketaan kuluvan kesän aikana.
Jyrki Mäkiranta / Mhy Päijät-Häme
