OLO-hankkeen puitteissa Hamkin kestävän kehityksen opiskelijat kehittivät hulevesiviestintää Myllyojan alueella, osallistivat asukkaita hulevesien hallintaan ja OLO-projektin valuma-alueen suunnitelman laatimiseen. Tekstissä käydään tiivistetysti läpi mitä valuma-alueella ja hulevesillä tarkoitetaan, sekä kerrotaan yksinkertaisia tapoja, kuinka hulevesiä voidaan hallita helppojen menetelmien avulla.
Valuma-alue on alue, josta sade- ja pintavesi, eli hulevesi valuu tiettyyn vesistöön; tässä tapauksessa Myllyojaan. Huleveden mukana Myllyojaan voi kulkeutua ravinteita ja epäpuhtauksia, jotka ovat myrkyllisiä eliöille ja aiheuttavat veden happipitoisuuden vähenemistä, kalakuolemia, rehevöitymistä ja lajimuutoksia. Myllyojan alueella on monimuotoinen lajisto, jossa esiintyy monia uhanalaisia tai silmälläpidettäviä kasveja ja kasvupaikkoja. Oja tulvii herkästi, mikä aiheuttaa riskejä alueen kasveille. Erityisen alttiita ovat kasvit, jotka viihtyvät kuivissa ja avonaisissa ympäristöissä. Joen tulviminen uhkaa myös alueen lehtoja, jotka saattavat kasvavan vesimäärän seurauksena muuttua kosteikoiksi tai soistua.
Kiinteistön omistajan tai haltijan tulee huomioida hulevesien hallinta ja sen käsittely myös omalla tontilla. Kaupungin tulee puolestaan pitää huolta siitä, että hulevesien johtaminen ei aiheuta tulvimista toisaalla ja että hulevesiverkostot ovat ajantasaisessa kunnossa.
Hulevesien hallinnan menetelmät
Hulevesien hallinta on keskeinen osa kestävää rakentamista, kiinteistönhoitoa sekä ympäristönsuojelua. Hulevesien hallinta kiinteistöillä ehkäisee kosteusvaurioita, sekä vähentää jätevedenpuhdistamoihin kohdistuvaa kuormitusta. Hulevesien hallinta omakoti-, kerros- ja rivitaloalueilla voidaan toteuttaa yksinkertaisilla ja tehokkailla keinoilla. Omakotitaloissa yleisiä ratkaisuja ovat sadevesikaivot, salaojat sekä viheralueet ja kasvillisuus. Kerros- ja rivitaloalueilla puolestaan käytetään hulevesiviemäreitä ja imeytysratkaisuja, kuten imeytyskaivoja ja läpäiseviä pintoja. Myös sadevesipainanteet, kuten ojat ja purot, voivat ohjata hulevedet pois rakennuksista ja imeyttää ne takaisin maaperään.
Keinoja hulevesien imeyttämiseksi
Yksi keskeisistä keinoista hulevesien hallinnassa on lisätä läpäisevien pintojen määrää, mikä parantaa veden imeytymistä maaperään. Pihan pinnoissa tulisi välttää asfalttia ja betonia. Sen sijaan soran, nurmikivien ja muiden vettä läpäisevien ratkaisujen käyttö vähentää hulevesien kertymistä.
Kasvillisuuden säilyttäminen ja lisääminen on tehokas tapa edistää veden haihtumista ja imeytymistä. Kasvit puhdistavat hulevesiä pidättämällä ja sitomalla ravinteita. Esimerkiksi lehtipuu voi haihduttaa vuorokaudessa jopa satoja litroja vettä. Puista erityisesti koivu imee tehokkaasti vettä ja lepällä puolestaan on syvälle ulottuvien juurten lisäksi tärkeä rooli monimuotoisuuden kannalta. Puiden ja kasvien juuret parantavat myös maaperän läpäisevyyttä, auttavat ohjaamaan vettä syvemmälle maaperään sekä suojaavat uomia eroosiolta. Kasvillisuudessa olisi hyvä hyödyntää kotimaisia kasveja, jotka kestävät vaihtelevia olosuhteita. Näitä ovat esimerkiksi pajut ja mustaherukka. Luonnonkasvit kuten niitty- ja ketokasvit ovat parempia veden imeytymisen kannalta kuin pelkkä nurmi syvemmälle ulottuvien juurien ansiosta.
Viljely- ja istutuslaatikot luonnon monimuotoisuuden lisääjinä
Helppo tapa hyödyntää hulevettä on asentaa sadevesitynnyri, joka kerää katolta valuvan sadeveden. Kerättyä vettä voi käyttää puutarhan kasteluun. Toinen yksinkertainen ratkaisu on rakentaa tontille pieniä hulevesipainanteita, jotka viivyttävät veden virtausta ja auttavat sen imeytymistä maaperään.
Viljely- ja istutuslaatikot edistävät luonnon monimuotoisuutta, ja niiden käyttö ei ole riippuvainen maaperän laadusta. Laatikoita voi sijoittaa tontille joustavasti, huomioiden valon määrä ja kasvilajin tarpeet. Viljelylaatikoihin sopivat monet vihannekset, kuten purjo, lehtisalaatti, herneet ja härkäpavut. Istutuslaatikoihin voi istuttaa hyötykasveja, kuten kurkkua, pinaattia ja erilaisia marjapensaita. Kasvit sitovat hyvin vettä maaperään.
Vaikka hulevesien hallinta voi tuntua aluksi monimutkaiselta aiheelta, niin pienillä muutoksilla saattaa olla merkittävä vaikutus niin yksittäisen kiinteistön kunnossapitoon kuin laajemmalla tasolla suurempien valuma-alueiden ympäristön tilaan ja luonnon monimuotoisuuteen.
Kirjoittajat Blogitiimi: Terhi Kuisma, Minna Saario, Lasse Lehtinen, Jenny Tschokkinen, Janika Paasela, Ida Åvall, Eveliina Jalkanen
