Rakennetuilla alueilla päällystetyt pinnat estävät sadeveden imeytymisen maaperään ja sadevedestä jopa puolet muodostuu maan pinnalla kulkevaksi pintavalunnaksi, hulevedeksi. Hulevesiin liittyy sekä määrällisiä, että laadullisia haasteita. Kovilla sateilla hulevesiä syntyy paljon ja nopeassa ajassa ja rakennetussa ympäristössä hulevesien mukana kulkee laaja kattaus erilaisia aineita monenlaisista päästölähteistä.
Hulevesien määrä voi aiheuttaa haasteita silloin, kun kovan rankkasateen tai lumien sulamisen aiheuttama kuormitus on niin suurta, ettei hulevesien hallintajärjestelmä pysty käsittelemään ja johtamaan kaikkea kertynyttä vettä. Tällöin hulevedet muodostavat tulvia, jotka voivat pahimmillaan aiheuttaa mittavia vahinkoja ja haittoja. Vaikka tulvatilanteita ei syntyisikään, voi hulevesien määrä aiheuttaa muuta haittaa ympäristölle. Hulevedet kulkeutuvat usein nopeasti hulevesiverkoston kautta purkuvesistöihin ja aiheuttavat eroosiota ja ääreviä virtausolosuhteita. Hulevesien mukana kulkeutuu lukuisia haitta-aineita ja yhdisteitä, jotka kuormittavat vesistöjä, joihin hulevedet johdetaan. Ravinteita, raskasmetalleja, bakteereja, mikromuovia ja erilaisia yhdisteitä kulkeutuu hulevesiin mm. liikenteestä, rakennusmateriaaleista, liukkauden torjunnasta, torjunta-aineista, roskaamisesta ja lemmikkieläinten jätöksistä. Hulevesien laatu ja määrä ovat yhteydessä toisiinsa, sillä mitä suurempi määrä purkuvesiin johdettavia hulevesiä muodostuu, sitä enemmän ne pitävät sisällään myös laadullisia riskitekijöitä.
Hulevesien hallinta on varautumista ilmastonmuutokseen
Ilmastonmuutos lisää sateisuutta ja samalla myös hulevesien määrää. Ilmastonmuutoksen on katsottu lisäävän erityisesti ääri-ilmiöitä, kuten äkillisiä ja voimakkaita rankkasateita, jotka saattavat helposti aiheuttaa rakennetuilla alueilla tulvia. Sateisuuden on katsottu lisääntyvän arviolta 20 %. Hulevesien hallinta onkin myös sopeutumista muuttuvaan ilmastoon ja varautumista sen vaikutuksiin. Ennakointi ja mahdollisten riskien arviointi onkin tärkeä osa hulevesien hallintaa ja kuntien vastuulla onkin arvioida hulevesistä aiheutuvia tulvia. Tulvakeskuksen laatima kaikille avoin, yleispiirteinen hulevesitulvakartta julkaistiin keväällä 2024 ja se kattaa koko Suomen asemakaavoitetut alueet ja taajama-alueet. Hulevesitulvakartta mallintaa mahdollisia tulvavaara alueita kahdella eri sadetapahtumalla. Kerran sadassa vuodessa tapahtuvalla 52 mm/h sateella ja tätä harvinaisemmalla 80 mm/h sadetapahtumalla.
Laadulliset riskit hulevesitulva-alueilla
Olin itse mukana kahdessa hulevesiin liittyvässä projektissa OLO-hankkeessa, jossa pääsin oppimaan hulevesistä, niiden hallinnasta, mahdollisista riskeistä ja niiden arvioinnista. Opiskelijaprojektissa kolme eri tiimiä kartoitti hulevesien laadullisia riskejä Myllyojan valuma-alueella ja sitä, miten ympäristöolosuhteet vaikuttavat hulevesien ja samalla niiden mukana mahdollisesti kulkevien haitallisten aineiden kulkeutumiseen. Jatkoin omassa opinnäytetyössäni Myllyojan hulevesiselvityksen parissa, jossa mm. selvitin tulvaherkkiä alueita yleispiirteisen hulevesitulvakartan ja SCALGO Live vesienhallinnan suunnitteluohjelman avulla, tapahtuneita tulvimisia haastatteluin ja vertasin aiemmassa projektissa selvitettyjä laadullisia riskipisteitä tulvaherkkiin alueisiin. Pistemäisten riskipisteiden riskiarviointi tehtiin opiskelijaprojektissa, eikä tällöin vielä huomioitu niiden suhdetta mahdolliseen tulvaherkkyyteen. Opinnäytetyössä riskipisteistä nostin esiin ne, jotka sijoittuvat tulvaherkkien alueiden läheisyyteen. Laadullisten riskipisteiden sijoittuminen tulvariskialueelle lisää näiden todennäköisyyttä ja riskin suuruutta. Mikäli alueella tapahtuu hulevesitulvia, on todennäköisempää, että haitta-aineet pääsevät tulvaveden mukana kulkeutumaan eteenpäin vesistöihin.
Yleispiirteisen hulevesitulvakartan testipalvelu:
https://syke.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=aa63362413914688b20b29b98f14f456
Kirjoittaja: Elina Sauvola, OLO – Opitaan lisää ojista -hankkeen projektityöntekijä
