Suometsät tärkeä osa metsätaloutta
Suometsät ovat tärkeä osa Suomen metsätaloutta. Runsas viidennes metsien nykykasvusta tulee ojitusalueiden metsistä. Valtion tukitoimilla yhdessä maanomistajien oman työpanoksen ja yhteistoiminnan kanssa on jo lähes sadan vuoden ajan ollut tärkeä merkitys tämän tuloksen saavuttamisessa. Tuen muodot eri aikakausina ovat vaihdelleet. Metsänparannuslakien mukainen tuki koostui hankkeiden suunnittelun, työvälineiden sekä hankkeiden toteutuksen ja työnjohdon tuesta sekä pitkäaikaisesta lainarahoituksesta eri muodoissaan. Kestävän metsätalouden rahoituslain, Kemeran, voimaan tullessa 1997 uusien alueiden ojittamista eli ns. uudisojitusta ei enää tuettu. Muutoin tukimuodot säilyivät ennallaan. Vuonna 2015 voimaan tulleen Kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain myötä lainarahoituksesta luovuttiin, jolloin maanomistajan suoraan rahoittama osuus kasvoi. Vuonna 2024 käyttöön tullut Metka-tuki jatkaa aiempien tukijärjestelmien jalan jäljissä sillä erotuksella, että suometsänhoitohankkeen yhteydessä ojien kaivuu- tai perkauskustannuksiin ei tukia enää myönnetä. Hyvän suunnittelun takaamiseksi tukea saa hankkeen suunnittelukustannuksiin ja vesiensuojelun toteutuskustannuksiin.
Suometsänhoidossa panostetaan suunnitteluun ja vesiensuojeluun
Suometsien hoitosuunnitelmassa tavoitteena on sovittaa yhteen puuntuotannon edellytysten parantaminen, vesiensuojelu, ilmastonmuutoksen hillintä ja monimuotoisuuden turvaaminen. Edellytyksenä on, että suunnittelualue sijaitsee samalla suoalueella tai sen osavaluma-alueella siten, että siitä muodostuu vedenpinnan korkeuden säätelyn ja vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelun kannalta tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Alueen, jolle suometsän hoitosuunnitelma laaditaan, tulee olla kooltaan vähintään 5 ha. Alueen pitää olla pääosin metsämaata. Edellytyksenä on myös, että suunnitelma-alueella on turvetta vähintään 30 cm ja että alue on ennestään ojitettu. Suon ja kangasmaan väliin jäävän vaihettumisvyöhykkeen voi laskea mukaan pinta-alaan, jos vyöhykkeellä tehdään luonnonhoitoa.
Suometsän hoitosuunnitelman laatimiseen on mahdollista saada tukea 60–80 prosenttia suunnittelun kohtuullisista kustannuksista. Hankkeen koko ja osallistuvien tilojen määrä vaikuttaa tukiprosenttiin. Suunnitelmassa olevien vesiensuojeluratkaisujen toteuttamiseen voi saada sataprosenttisen tuen. Kulkukelpoisuuden ylläpitämistä varten Metka tukee myös piennarteiden rakentamista. Metka-tuki on tarkoitettu yksityisten maanomistajien metsänhoidon tukemiseen. Tukea ei voida myöntää, jos samalle alueelle on myönnetty vuonna 2014 voimaan tulleen kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain mukaista tukea viimeisen 10 vuoden aikana tai vuonna 1996 voimaan tulleen kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea viimeisen 20 vuoden aikana. Metka-varoja on vuosittain jaossa rajallinen määrä ja sen myöntää Metsäkeskus. Tuki on maanomistajalle veronalaista tuloa.
Suunnittelu edellyttää ammattitaitoa
Suometsän hoitosuunnitelman sekä vesiensuojelurakenteiden ja piennarteiden rakentamisen toteutussuunnitelman laatijalta edellytetään riittävää asiantuntemusta ja ammattitaitoa. Suometsän hoitosuunnitelman laatii aiheeseen perehtynyt metsäammattilainen. Suunnitelma sisältää vesiensuojelun kannalta tarpeellisten toimenpiteiden suunnittelun, luontoarvojen selvittämisen ja vähintään kahden tarpeellisen metsänkäsittelytoimenpiteen suunnittelun. Metsäkeskuksen hyväksyttyä suunnitelman suunnitelma-alueen maanomistajat tekevät suunnitelmaa ja sen toteutusta koskevan tukihakemuksen. Samalla maanomistajat sitoutuvat töiden toteutukseen.
Metkan yhteydessä puhutaan ojien kunnostamisen tarveharkinnasta. Tällä tavoitellaan sitä, että ojitusalueella perattaisiin vain tarpeelliset ojat. Luken tutkimukset ovat osoittaneet, että puuston kasvun kannalta riittävä pohjaveden tavoitesyvyys on 30-40 cm kasvukauden aikana. Tämä saavutetaan jo 50-90 cm ojasyvyyksillä. Ojien syventäminen tätä syvemmiksi ei tuota lisäkasvua. Ojitusalueiden vesienhallinnassa ja pohjavesipinnan säätelyssä hyödynnetään myös olemassa olevan puuston haihduttavaa vaikutusta. Etelä- ja Väli-Suomessa riittävä puuston määrä on 60-70 kuutiometriä hehtaarilla puulajikoostumuksesta riippuen. Pohjois-Suomessa vastaava määrä on 80-100 kuutiometriä.
Laskuojien ja kuivatusojien kunnostus ovat suunnitelmassa hyväksyttäviä, jos kuivatustilan voidaan todeta heikenneen kasvua rajoittavasti, eikä sitä pystytä korjaamaan muilla vähemmän ympäristövaikutuksia aiheuttavilla metsänkäsittely- tai hoitotoimenpiteillä. Laskuojien ja kuivatusojien kunnostustarve tulee kuitenkin perustella sekä ilmoittaa suunniteltu kaivusyvyys. Ojien kunnostukseen ei myönnetä tukea.
Suunnittelijan täytyy harkita ojien kuntotarkastelun avulla, mitkä ojat perataan ja mitkä jätetään perkaamatta. Hakkuutoimenpiteitä harkitessaan hänellä on mahdollisuus hyödyntää pienaukkohakkuuta jatkuvapeitteisen kasvatuksen vaihtoehtona. Tuhkalannoituksella on mahdollista elvyttää hakkuiden jälkeistä puustonkasvua ojitusalueella ilman että ojiin välttämättä tarvitsee koskea. Tuhkalannoitus kannattaakin sisällyttää suometsänhoitohankkeen yhdeksi toimenpiteeksi. Tuhkalannoituksen vaikutukset näkyvät parissa vuodessa neulasmassan lisääntymisenä. Tämä vaikuttaa haihdunnan määrään
Metka-suunnitelman vesiensuojelun toimenpiteiden toteutuksessa käytetään aina parhaimpia alueelle soveltuvia ja kustannuksiltaan kohtuullisia vesiensuojelurakenteita ja -menetelmiä. Tätä varten suunnittelija hyödyntää alueelta saatavissa olevia parhaita paikkatietoaineistoja ja -työkaluja. Vesiensuojelusuunnitelmassa kuvataan toteutettavien rakennelmien sijainti, mitat ja toteutustapa sekä rakenteiden yläpuolisten valuma-alueiden rajat ja muut rakennelmien mitoittamisessa käytetyt tiedot.
Suometsän hoitosuunnitelma on vaativa kokonaisuus, joka sisältää vesiensuojelusuunnitelman, kuvauksen suunnittelualueen luontokohteista, potentiaalisista luonnonhoito-, ennallistamis- ja jatkuvan kasvatuksen kohteista sekä kuvauksen suunnittelualueella seuraavan viiden vuoden aikana toteutettavista metsänkäsittelytoimenpiteistä, piennarteistä sekä lasku-, kuivatus- ja täydennysojiin ja eroosiohaittojen korjaamiseen liittyvistä toimenpiteistä.
Suometsien hoito on keskeinen osa suomalaista metsätaloutta, mutta sen toteuttaminen kestävällä tavalla edellyttää sekä taloudellisia että ekologisia ratkaisuja. Metka-tuki keskittyy metsien kestävään hoitoon, luonnon monimuotoisuuteen, vesien suojeluun ja ilmastoon. Tukijärjestelmä on siten askel kohti kestävämpää suometsien hoitoa. Se tukee maanomistajia suunnittelussa ja toteutuksessa sekä yhdistää taloudelliset ja ekologiset tavoitteet. Järjestelmä auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja säilyttämään metsien monimuotoisuuden. Metsätalouden tukijärjestelmät kehittyvät jatkuvasti, ja suuntaus on kohti entistä kestävämpiä ja luonnon monimuotoisuutta tukevia ratkaisuja. Suometsänhoidossa ja vesiensuojelussa tukien painopiste on siirtymässä entistä enemmän kohti luonnon ekosysteemipalveluiden turvaamista. Samalla metsänomistajien rooli kestävän kehityksen edistäjinä korostuu, ja heille tarjotaan entistä parempia mahdollisuuksia osallistua ekosysteemipalveluiden tuottamiseen.
Kirjoittajat:
Samuli Joensuu, vesiensuojelun johtava asiantuntija, Tapio Oy
Tarja Anttila, suometsien asiantuntija, Tapio Oy
Lauri Laaksonen, erityisasiantuntija, Mhy Kanta-Häme
Jyrki Mäkiranta, erityisasiantuntija, Mhy Päijät-Häme
Mari Pänkäläinen, ennallistamisen projektipäällikkö, Tapio Oy
