Ennallistamisasetus tuli voimaan elokuussa 2024 muuttaen kertarysäyksellä ennallistamistavoitteiden mittakaavaa Suomessa. Ennallistamisasetuksen tavoitteena on pysäyttää luontokato ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen sekä parantaa heikentyneen luonnon tilaa EU:n jäsenvaltioissa. Asetus sisältää tavoitteet ennallistamiselle, mutta jäsenmaiden on vielä laadittava suunnitelma kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ennallistamisasetuksen tullessa voimaan Suomessa ollaan uusien haasteiden edessä, jotka luovat myös ainutlaatuisia mahdollisuuksia saada luonnon tila parantumaan ja kehittää ennallistamiseen ja luonnonhoitoon liittyvää toimintaa.
Miten ennallistamista on jo toteutettu Suomessa?
Suomessa ennallistamisen yksi painopiste kohdistuu erityisesti suoluonnon tilan parantamiseen ja vesistöihin. Suomessa on tehty jo vuosien ajan töitä suojelun ja elinympäristöjen kunnostuksen saralla, joten tyhjästä ei tarvitse aloittaa. Elinympäristöjen suojelua ja ennallistamista on toteutettu pitkäjänteisesti ja laajasti jo vuosien ajan muun muassa Helmi-elinympäristöohjelmassa ja METSO-ohjelmassa. Näistä vapaaehtoisuuteen perustuvista ohjelmista yksityiset metsänomistajat voivat saada tukea monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöihin sekä metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistamiseen ja suojeluun.
Soiden ennallistaminen valuma-aluesuunnittelussa
Ennallistamisasetuksen tavoitteiden eteenpäin viemistä hyödyttäisi ennallistamismahdollisuuksien aiempaa tiiviimpi tarkastelu osana valuma-aluesuunnittelua. Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön laatima Valuma-aluesuunnittelun tiekartta korostaa monihyötyisyyteen tähtäävää valuma-aluesuunnittelua. Valuma-aluesuunnitelmassa tulisi määritellä toimenpiteitä esimerkiksi vesien tilan parantamiseksi, tulva- ja kuivuusriskien vähentämiseksi, maa- ja metsätalouden ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja hillinnän lisäämiseksi vesienhallinnan näkökulmasta sekä luonnon monimuotoisuuden ja kalastonhoidon edistämiseksi. Suunnittelussa voidaan tunnistaa ennallistamiseen soveltuvia alueita ja toteuttaa vesiensuojelua luonnonmukaisilla rakenteilla, kuten pintavalutuskentillä, kosteikoilla ja erilaisilla padotusratkaisuilla. Samalla myös ennallistamisen mahdollisiin kuormituspiikkeihin voitaisiin reagoida paremmin, kun vesiensuojelua ja ennallistamista suunnitellaan samanaikaisesti.
Pirstaleinen maanomistajuus haastaa valuma-aluesuunnittelussa. Maanomistajien mukaan saanti ennallistamisen ja vesiensuojelun toteutukseen on kuitenkin avainasemassa tehokkaampien toimien aikaansaamiseksi. Eri hyötynäkökulmien esiin tuominen ja maanomistajan omien maankäytön tavoitteiden huomioiminen suunnittelussa on keskeistä. Esimerkiksi tulvasuojelun parantaminen voi olla maanomistajalle tärkeä peruste kosteikon tai suon ennallistamisen toteutukseen. Samalla suunnittelussa on huomioitava vaikutukset ympäröivään maankäyttöön, kuten maatalouden peruskuivatukseen.
Miten ennallistamisasetus etenee?
Jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa laatia kansalliset suunnitelmat tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomen on valmisteltava oma kansallinen suunnitelmansa elokuuhun 2026 mennessä. Ympäristöministeriö vastaa kokonaisuudesta tiiviissä yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa, ja kansallista suunnitelmaa valmistellaan eri aihepiirien teemaryhmissä. Voisiko valuma-aluesuunnittelu olla yksi keskeinen työkalu, jolla ennallistamisasetuksen tavoitteita saadaan vietyä käytäntöön?
Kirjoittaja: Tarja Anttila, Tapio
