Tiistaina 17.11.2020 kerralla keskityimme lasten vanhempiin. Olimme suunnitelleet vanhemmille pienen infolapun unesta ja sen tärkeydestä. Tämän lisäksi huolsimme kehoa venytellen ja lopuksi teimme rentoutusharjoituksen.
Vanhemmat ovat toivoneet aikaisemmin kehonhuolto- ja rentoutustuokioita. Saimme positiivista palautetta toiminnasta ja useampi vanhempi olisi sanojensa mukaan voinut jatkaa rentoutustuokiota vielä pidempään mihin aika tällä kertaa riitti. Oli mukava päästä suunnittelemaan ja ohjaamaan toimintaa myös vanhemmille.
Vanhemmat jakautuivat puoliksi ja pidimme tuokiot pienelle ryhmälle kerrallaan. Toisen ryhmän odotellessa vuoroaan loivat sekä vanhemmat ja lapset yhdessä jouluisen kuvauspaikan varhaiskasvatuksen opettajan johdolla. Lapset olivat tästä kovin innoissaan ja heistä otettiin jouluisia kuvia.
Unen merkitys
Unesta puhuttaessa tarkoitetaan unien näkemistä sekä nukkumista (Rahkonen & Lallukka, 2011, s. 97). Uni voidaan jakaa perusuneen (NREM-uneen) ja vilkeuneen (REM-uneen), jotka ovat tarkasti säädeltyjä aivotoiminnan alaisia tiloja. Aineenvaihdunnan ylläpitämisen vuoksi, uni on tärkeää ihmiselle. Haitalliset aineenvaihduntatuotteet poistuvat sekä aivot varastoivat energiaa unen aikana. Uni vaikuttaa ihmisen muistiin ja oppimiseen, sillä plastiset hermosolut muovautuvat unen aikana. Immunologisen tasapainon säätelyssä uni on keskeisessä asemassa. Biokemialliset tekijät säätelevät uni- ja valvetilaa. (Unettomuus: Käypä hoito-suositus, 2020) Unen aikana aivot ovat aktiivisessa tilassa (Rahkonen & Lallukka, 2011, s. 97).
Ihminen nukkuu noin kolmasosan elämästään, jonka vuoksi uni on merkityksellistä. Uni vaikuttaa tutkimusten mukaan hyvinvointiin ja terveyteen, työntekoon sekä perhe-elämään. Unen kestoon ja laatuun vaikuttavat ihmisen sosiaalinen asema ja perhetilanne. Unenlaatua voidaan edistää ja uniongelmia voidaan ehkäistä nukkumisympäristöä muokkaamalla, unen rytmittämisellä, stressinhallinnalla ja elintapoja parantamalla. (Rahkonen & Lallukka, 2011, ss. 97–99) Tutkimuksien mukaan uni vaikuttaa merkittävästi tunteiden säätelyyn (Kronholm, 2011, s. 118).
Kehonhuollon merkitys aikuisella
Säännöllinen liikunta vaikuttaa unen kestoon pidentävästi ja parantaen sen laatua. Liikunnan harrastamisella voidaan nopeuttaa nukahtamisaikaa, pidentää syvän unen kestoa sekä lyhentää Rem-unen määrää. Liikunta kohentaa päiväaikaista vireyttä sekä ehkäisee unettomuutta ja uniapneaa. Vähäinen liikunta voidaan yhdistää unihäiriöiden syntymiseen. (UKK-instituutti, 2020b)
– Janna & Jenna –
Lähteet:
Kronholm, E. (2011). Uniongelmien ja unen keston epidemiologia ja yhteiskunnallinen merkitys. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 48(2). Noudettu osoitteesta https://journal.fi/sla/article/view/4489
Rahkonen, O. & Lallukka, T. (2011). Uni ja kansanterveys. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 48(2). Noudettu osoitteesta https://journal.fi/sla/article/view/4487
UKK-instituutti. (3.11.2020b). Liikunta ja uni: Laadukasta unta liikkumalla. Haettu 5.11.2020 osoitteesta https://ukkinstituutti.fi/liike-laakkeena/liikunta-ja-uni/
Unettomuus. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 05.11.2020). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi