Neuvon, ohjaan, otan kantaa ja kerron mielipiteeni – usein vaikka sitä ei kysytä. Onko neuvoni oikeita? Ohjaanko oikeaan suuntaan? Miten mielipiteeni vaikutta? Vastaukseni saattavat vaikuttaa opiskelijan tulevaisuuteen kauaskantoisesti. Osaanko neuvoessani ja ohjatessani huomioida opiskelijan elämäntilanteen, kyvyt ja haaveet vai turvaudunko vain omiin kokemuksiini ja näkemyksiini?
Kokemus tuo varmuutta, väitetään. Varmasti näin onkin, mutta toisaalta varmuuden tunteessa saattaa uuden oppiminen ja muutosten näkeminen hämärtyä. Olen työskennellyt neljännesvuosisadan toisella asteella erilaisissa tehtävissä, pääasiassa kuitenkin ammatillisena opettajana. Mikään muu kuin muutos ei ole pysyvää, sanonta pitää paikkansa myös usein pölyttyneiden ajatusten tyyssijana pidetyssä koululaitoksessa. Muutoksen kourissa huomasin päätyneeni opettamaan VALMAan. Olin ennen siirtymistä ammatillisesta koulutuksesta VALMAan käynyt erityisopettajakoulutuksen HAMKissa, joka osaltaan helpotti päätöstäni siirtyä VALMAn opettajaksi. Minut kuitenkin yllätti opiskelijoiden ohjauksen tarpeen määrä ja laajuus. Ohjauksen tarpeen lisäyksen olin myös aistinut ammatillisena opettajana toimiessani. Yksilöllisyyden lisääntyessä eksymismahdollisuus valintojen keskellä myös lisääntyy, mikä saattaa hämmentää opiskelijoita.
Oman kokemukseni sokaisemana harkitsin pitkään, että vieläkö muka pitäisi lähteä hakemaan oppia omiin töihin. Lähipiirini avustavalla tuuppauksella päätin vielä yrittää saada opiskelijastatuksen itselleni.
Päätös ei ollut hyvä, se oli erinomainen.
Koulutuksessa olen tajunnut, että olen koko urani ajan ohjannut, paitsi tiedostaen, myös tiedostamatta. Koulutuksessa moni tuttu ohjaustilanne on saanut laajemman ja syvemmän merkityksen. Olen vihdoin oppimassa opetuksen ja ohjauksen eron, minkä koen valtavaksi helpotukseksi omassa työssäni. Kysymykseni ovat alkaneet saada vastauksia ja epätietoisuus on pienentynyt merkittävästi.
Opinnot on suunniteltu erittäin loogisesti eteneviksi, yksilöllisiksi ja opettajien tuki on ollut aina tarvittaessa käytössä. Käytännön erinomainen toteutus on vapauttanut ajankäytön oleelliseen eli uuden oppimiseen. Oman opintopiirin tuki on myös auttanut pysymään aikatauluissa, opiskelun tapahtuessa työn ohessa. Lisäksi nyt olen nähnyt toimivan hybridimallin, jolla opetus on toteutettu. Paikka missä opiskelet, on merkityksetön ja kuitenkin vuorovaikutus on saatu sujuvaksi.
Positiivisena yllätyksenä on ollut myös uusien työmahdollisuuksien avautuminen, vaikka niitä en henkilökohtaisesti lähtenyt hakemaan.
Negatiivisena asiana näen ainoastaan sen, että en ole ymmärtänyt aikaisemmin hakea opokoulutusta. Siitä olisi ollut apua jo paljon, paljon aikaisemminkin.
Kirjoittaja:
Marko Salakari, opo-opiskelija 2019
