Minä esimiehenä?
Millainen on hyvä esimies? Olisinko minä sellainen? Pystyisinkö heittäytymään siihen rooliin ja ennen kaikkea pärjäisinkö siinä? Entä jos työntekijäni ei uskoisi tai luottaisi minuun? Näitä asioita pääsin pyörittelemään mielessäni aikaisin keväällä. Yleisesti ottaen takasin paljon ennakkoluuloja ennen kuin aloitin työt pikaruokaravintolassa. Olin tuttaviltani kuullut esimerkiksi kuinka raskasta työ on palkkaan nähden, kuinka pikaruokaravintolan työntekijöitä ei arvosteta, kuinka suurin osa asiakkaista käyttäytyy kuin olisit ilmaa. Nämä esimerkki ennakkoluulot katosivat nopeasti. Saan työntekijöiltäni kunnioitusta, suurin osa asiakkaista ovat erittäin positiivisia ja antavat hyvää palautetta. Vaikka työ onkin raskasta ja nopea tempoista, tuntuu että viihdyn siinä ympäristössä. Työ on juuri minulle ja tähän elämän tilanteeseen sopivaa.
Tammikuussa 2019, aloitin työt tavallisena työntekijänä pikaruokaravintolassa Helsingissä. Ensimmäiset päivät olivat haasteellisia, paljon uutta asiaa ja asiakkaat odottavat nälkäisenä jo ruokiansa. Yritän parhaani mukaan pysyä muun työporukan tahdissa kouluttajani huudellessa ohjeita sivusta. Kuitenkin pääsin asiasta nopeasti jyvälle ja pääsin työvauhtiin perille. Koulutuksen päätyttyä pääsin vihdoin niin sanottuun omaan ravintolaan. Vaikka työ olikin täysin uutta ja olin kokematon ravintola-alalla, olin lyhyen ravintolaurani aikana oppinut paljon uutta ja sopeutunut välillä todella nopeaan työtahtiin. Muutaman kuukauden jälkeen, sain mahdollisuuden kouluttautua vuoropäälliköksi. Minäkö? Esimiehenä? Ajatus jännitti, mutta tartuin tilaisuuteen. Tästä ei voi olla kuin hyötyä tulevaisuudelle. Kouluttautuminen alkoi heti. Paljon lisää uutta informaatiota ja opittavaa. Into oppia uutta vei työt myös kotiin. Olin innoissani tästä mahdollisuudesta ja halusin olla hyvä esimies.
Minä esimiehenä!
Kesän jälkeen alkoi tuntua siltä, että olin omaksunut roolini. Olin työntekijöille johtaja ja virheistäni huolimatta he uskoivat siihen, että hommat hoituvat. Se tuntui tärkeältä minulle. Myynnin johtaminen oli minulle uusi asia, mutta koulutuksen ansioista sekin on jo juurtunut rutiiniksi. Kesän aikana olin kehittynyt työntekijänä, mutta ennen kaikkea ihmisenä. Vaikka työpäivissä riittää vauhtia ja tekemistä, omat vuorovaikutustaitoni ovat ottaneet huiman askeleen eteenpäin. Ja olen onnistunut viemään sen myös vapaa-ajalleni.
Tämän lisäksi alalla työskentely on opettanut minut lukemaan ihmisiä, niin asiakkaita, kuin työntekijöitä. Olen oppinut järjestelmällisyyttä ja kuria sääntöjen ja rutiinien noudattamiseen. Mikä tärkeintä olen oppinut nauttimaan työstäni, vaikka useaan otteeseen olen kuullut olevani ”vain” pikaruokaravintolassa esimiehenä. Edelleen on sellainen olo, että esimiestehtävät voivat olla minun juttuni myös tulevaisuudessa!
