Moduulin viimeisiä metrejä vedellään. Liikennealan perusteet nimeä kantava moduuli on ollut todellinen matka maailmalla. Meitä on sanan mukaisesti viety pitkin ja poikin. Nyt on yhteenvedon aika.
Aloitimme liikennetarkkailun tutussa Riihimäessä, sairaalan ympäristössä. Menimme paikanpäälle ihmettelemään mitä saamme alueesta irti. Jo muutamassa minuutissa alueelta alkoi löytyä puutteita. Alue ei suinkaan ole käyttökelvoton, se palvelee asiakkaitaan kyllä mutta kehitettävää löytyy.
Sitten asiaan. Riihimäen sairaala on toiminut Kirjauksessa 70-luvulta lähtien. Itse sairaala on siisti ja palvelee asiakkaitaan hyvin mutta sen ympäristö on jäänyt ajan jalkoihin. Me tutkimme ja tarkkailimme sairaalan parkkialuetta. Ajan saatossa kasvaneen autovirran vuoksi parkkialue on jäänyt selvästi liian pieneksi, joka tulee ilmi ajoneuvoista pelastusteiden varsilla. Myöhemmin ruutuja on lisätty alueen läheisyyteen Kirjauksentieltä päin tultaessa mutta tämä laajennus ei tunnu palvelevan sairaalan asiakkaita, sillä paikoilta ei ole esim. suoraa kevyenliikenteen väylää sairaalan pihaan. Muita huomionarvoisia miinuksia matkan aikana on tullut viitoituksesta, opasteista, invaruuduista, kevyenliikenteen väylistä parkkialueella ja melko heikosta julkisesta liikenteestä. Vertailua ja uusia näkökulmia näille miinuksille (silloisille ajatuksille) kävimme hakemassa Kööpenhaminasta, Tanskasta.
Viitoitus ja opastus
Erikoinen sijoittelu. Riihimäen sairaalan parkkipaikalla on ajateltu tietty ajosuunta mutta heikon viitoituksen ja opastuksen ansioista tämä ei toteudu. Tarkkailun aikana jopa hoitohenkilökunta kiersi ambulanssilla aluetta ”väärään” suuntaan. Selkeämpi ajosuunnan opastus jo alueelle tultaessa poistaisi suurimman osan ongelmasta.
Mikäli olisimme saapuneet Tanskaan omalla autolla, emme olisi ongelmaan törmänneet. Parkkialueet olivat hyvän kokoisia ja vapaita autopaikkoja löytyi, kunhan ei aivan rakennukseen kylkeen halunnut autoa jättää. Hvidovre oli ajatukseltaan muutenkin kovin erilainen mutta poikkesi mielestämme edukseen.
Lisäksi Riihimäen sairaala-alueen ulkopuolinen opastusviitoitus laahaa ajastaan jäljessä. Riihimäki ei enää päiväystä 24/7 joten kylteissä olevat punaiset rastit tulisi piilottaa. Näitä kylttejä löytyy kaupungista useita.
Hvidovre taasen oli kylttien ja opasteiden luvattu maa. Jo syrjäisimmiltä parkkialueilta asti löytyi suuret opasteet pysäköintiin ja kulkemiseen.
Invapysäköinti
Riihimäellä invaruutuja oli vain kaksi, vaikka luulisi sairaalan tarvitsevan hieman useamman esteettömän pysäköinti ruudun. Invaruuduilta lähti kapea jalankulkuväylä/polku kohti sairaalan pääovea, mutta se johtaa suoraan taksin pysäköinti paikalle. Suurella todennäköisyydellä suora kulku ovelle on estetty ja asiakas joutuu kiertämään oville parkkialueelta, autojen seassa. Hvidovren sairaala ei pääse invapysäköinnillä Riihimäen ohi. Valtavalla sairaala-alueella oli neljä invaruutua, jotka olivat vierailumme aikana kaikki varattuna. Paikkoja olisi todennäköisesti saanut olla enemmän. Invapaikat sijaitsivat noin 80m päässä pääovista mutta olivat silti lähimmät mahdolliset ruudut. Tästä kohta lisää…
Kevyt liikenne täällä ja muualla
Kuten jo aiemmin olemme maininneet, Riihimäellä jalankulkijan osa on melko turvaton. Taasen Kööpenhaminassa, Hvidovren sairaala oli todella laaja mutta jalkakäytäviä löytyi joka parkkialueelta pääovelle asti. Parkkialueet olivat pitkiä ja ajoneuvot oli sijoitettu vain muutamaan riviin. Näin ollen jalankulkija oli aina vain muutaman metrin päästä turvallisesta kävelytiestä. Arvioimme myös, että suurin osa laitaparkeista on henkilökunnan käytössä mutta näiltäkään alueilta ei tarvinnut kävellä autojen seassa.
Julkinen liikenne
Riihimäellä heikko. Tanskassa loistava. Muistutan kyllä tähän väliin kaupungit ovat täysin eri mittaluokassa ja joukkoliikenteen käyttäjiä löytyy Kööpenhaminasta satojatuhansia enemmän kuin täältä Riksusta. Esiin nostetaan kuitenkin parkki- ja piha-alueen tyylit. Kööpenhamina kannustaa asiakkaita tulemaan taksilla tai bussilla, sillä etupihalla ei parkkeeraa julkisenliikenteen lisäksi kuin avustava palveluliikenne. Yksityisautoilijan sija Hvidovressa on siis viimeinen. Jopa invaruudut on sijoitettu lähimmälle yleiselle parkkialueelle, joten pääsisäänkäynti on täysin rauhoitettu yksityisautoilta. Hvidorven sairaalalle kulkee kolme eri bussilinjaa linjaa: 1A, 200S ja 22. Pysäkit löytyvät ympäri sairaalaa, Buddinge st, Avedore st. sekä Glostrup st:ltä.
1A kiertää Kööpenhaminan pohjoisosaan Klampenborgiin asti.
200S kiertää Klausdalsbrovejiin asti.
22 kiertää Husumtorv’n asti.
Eli, Hvidorven sairaalan julkiset yhteyden kiertävät hyvin laajasti keski- ja pohjois- Kööpenhaminan. Myös junat ja metrot ohittavat sairaalan hyvin läheltä.
Riihimäen sairaalalle kuljettaa vain yksi bussi joka kiertää Juppalan, Sipusaaren, rautatieaseman ja lemmenmäen. Matkustaessa sairaalalle julkisella eri kaupungin osista tarvitset todennäköisesti bussin vaihtoa matkan aikana. Yhteydet sairaalalle ovat siis hyvin vajaat.
Tulevaisuus
Riihimäen sairaalaan on vuonna 2011 suunniteltu laajennuksia (Riihimäen yleiskaava 2035). Näitä kaikkia ei ole vielä toteutettu. Omaksi harmiksemme laajennussuunnitelmissa näkyy lisärakennelmia etupihalle ja siten nykyiselle parkkialueelle. Tästä hyvästä osa paikoituksesta on siirtynyt lisäparkin ja nykyisen parkin väliin mutta paikkojen lukumäärä näyttää pysyvän samana. Sairaala parantaa palveluitaan mutta jo nykyisellään kaikki halukkaat eivät mahdu tontille. Jos volyymi nousee entisestään, on julkisenliikenteen saatavuutta ja käytettävyyttä parannettava, jotta ihmiset saavat vaihtoehtoja oman auton käytölle. Varsinaista kohennusta kävelijöiden kulun turvaamiseksi ei ole kaavoissa näkyvissä mutta tilanne tuskin menee huonommaksi. Jäämme siis tarkkailemaan tulevaa ja odotamme mielenkiinnolla parannuksia.
Kirjoittaessa yhteenvetoa huomasin, että ottaisin mielelläni tanskalaisista mallia piha-alueiden suunnittelussa. Perus hyvää ja toimivaa suunnittelua. Group4, kiittää.
