Päivät kuluvat ja Kööpenhaminan ekskursiosta alkaa olemaan jo aikaa. No, eipä sillä niin väliä. Väliä oli vertailla Helsinki- Vantaan lentoasemaa ja Kööpenhaminan Lufthavn- lentoasemaa. Tämä postaus koskee perehtymistä ja mietteitä kyseisten kohteiden kaavoituksiin.
Yleiskaavoituksessa kohteiden välillä ei ole oleellisia eroja; kummatkin sisältävät teollisuusaluetta, jota on levitetty lentokenttien ympärille. Lisäksi kummatkin kohteet sisältävät taajama-asutusta, taajamapalveluita, viher/puistoalueita. Helsinki-Vantaan ympäristö sisältää kuitenkin enemmän merkattua keskusta-alaa (Pakkala-Veromäki-Tammisto) Lufthavniin verrattuna. Tämä kuitenkin koostuu suurilta osin alueella sijaitsevista taajamapalveluista, esim. jumbo, jotka sekoittavat ajatusta keskusta-mallista. Mielestäni todellinen nimitys alueelle tulisi olla tiheämpi taajamaseutu.
Vantaan kaupunkin kartta; https://kartta.vantaa.fi/
Kööpenhaminan alueen kartta; http://kort.plansystem.dk/spatialmap
Yleiskaavoituksessa vuosille 2025+ Helsinki-Vantaan ympäristö tiivistyy Pakkalan asuinalueen levittyessä kehä III:sen pohjoispuolelle, sekä Veromiehen alue tiivistyy teollisesti ja kaupallisesti.
Yleiskaavoitus 2025+; http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/129826_kaupsu_joukkoliikennekaupunki_vantaa.pdf; sivut 32-33
Helsinki-Vantaan maakuntakaavoituksessa lähiseudulla oleellisimpia kaavoituksia olivat Veromiehen ja Koivuha´an alueella merkinnät tiivistettävästä taajamaseudusta sekä lentokentän ali kulkeva tunnelikaavoitus, joka yltää helsingin päärautatieasemalta aina porvooseen saakka. Kyseessä on siis päärautatieasemalle suunniteltu ”pisararata”, josta lähtisi uusi kiskolinja suoraan lentokentälle nykyisen kehäradan korvaajaksi/täydentäjäksi. Tunneli jatkuisi lentoasemalta Keravalle, josta se jatkuisi maanpäällisenä kiskolinjana Porvooseen ja kulkisi kohti itäistä suomea uudenmaan rajan yli. Jos Kyseinen tunnelikaavoitus onnistuu, Rautatieliikenne kehittyisi merkittävästi kohti Lufthavnia, josta kulkevat juna- ja metrotunnelit suoraan Kööpenhaminan päärautatieasemalle. Lisäksi se kehittäisi kaukokulkuyhteyksiä ja vähentäisi lentokentälle kohdistuvaa liikennerasitetta.
http://kartta.uudenmaanliitto.fi/maakuntakaavat/index.html?x=426742&y=6696293&zoom=6&lang=fi&layers=0-1
Jos maakuntatavoitteet ja alueen yleissuunnittelutavoitteet yhdistää yhdeksi kaavoitukseksi ja nämä kaikki toteutuisivat, voidaan Pakkalan levittymistä ja Veromiehen tiivistymistä pitää hyvänä esimerkkinä Vantaalle suunnitelluista bulevardeista, joista kyseinen edustaisi Aviapoliksen bulevardia. Täten Aviapolis houkuttaisi alueelleen erityisesti paljon matkustavia, lentokentällä tai tehdasalueella työskenteleviä ihmisiä. Lisäksi alue houkuttelisi uusia yrityksiä alueelle lyhyen lentorahtietäisyyden ansiosta ja loisi täten uusia työpaikkoja, jotka houkuttelisivat ihmiset muuttamaan alueelle. Ihmiskeskittymisen ansiosta julkisen liikenteen optimointi olisi helpompaa ja tehokkaampaa ja näin syntyisi ajan kanssa kestävän liikkumisen keskittymä, eli juuri aikaisemmin mainittu bulevardimalli. Se, katsooko asiaa mahdollisuutena kehittää energiatehokkaita ihmiskeskittymiä, vai katsooko sitä pääkaupunkiseudun ulkoisen alueen autioitumisena ja yksityisautoilun tappona, on jokaisen oma päätös.
Postaus olisi ollut hieman selkeämpi hahmottaa jos tähän olisi saanut liitettyä kuvat kaavoituksista sekä niiden selityksistä, mutta jostain syystä se ei onnistunut.