Maailman onnellisin ja PISA-mainetta osakseen saanut maamme vetää kasvavassa määrin puoleensa asiantuntijavierailuja. Tämä koulutusvienniksikin kutsuttava ilmiö haastaa yhä useamman kunnan koulutoimen löytämään systemaattisuutta ja kustannusajattelua. Vierailijoita halutaan ottaa vastaan alueen matkailun ja verkostoitumisen näkökulmasta, mutta millaisilla reunaehdoilla kunnat ja erityisesti koulut ovat velvollisia tai oikeutettuja koulutusviennin tarpeisiin vastaamaan. Näihin kysymyksiin annetaan vastauksia Koulutusviennin erikoistumiskoulutuksessa, joka on suunnattu opetusalalle toisen asteen (ammatillinen +lukio), perusopetuksen ja vapaan sivistystyön henkilöstölle.
Vieraanvaraisuuteen perustuneesta toimintojen esittelykulttuurista on monessa kunnassa vierailuvilkkauden vuoksi siirryttykin jo ajattelemaan oppilaitoksesta, päiväkodista ja koulusta oppimisympäristöinä. Monet kunnat ja koulutuksenjärjestäjät ovat jopa aktiivisesti lähteneet tuottamaan ja markkinoimaan asiantuntijuuttaan tällä saralla.
Asiantuntijavierailuista on tullut arkipäivää myös Lappeenrannassa, jossa kaupungin kansainvälisten asioiden koordinaattori Kati Korhonen päätti ottaa asioista kunnolla selvää ja osallistua Koulutusviennin erikoistumiskoulutukseen.
 |
Alumni Kati Korhonen |
– Hain koulutukseen, koska kaipasin konkreettista käytännön tietoa siitä, kuinka koulutusvientiprojektit julkisissa organisaatioissa toteutetaan. Koulutusmuoto oli myös minulle sopiva, sillä 30 op:n laajuiset opinnot pystyin suorittamaan työn ohessa.
Suomalaisen yhteiskunnan erityispiirre on, että kansainvälisesti verrattuna meillä julkisella sektorilla on lakisääteinen velvollisuus ja eräänlainen monopoli palvelujärjestäjänä monessa kansainvälisesti tällä hetkellä kiinnostavassa teema-alueessa. Tämän seurauksena kuntiin kohdistuu koulutusviennin piiristä erityistä kiinnostusta. Kunnissa on paljon sellaista käytännön osaamista, toimintaympäristöjä ja asioiden ylläpidon ja kehittämisen rakenteita, joilla on kansainvälistä kysyntää. Yhä useamman kunnan onkin valittava millaisin perustein ja menettelyin ne avaavat ovensa oppimisympäristöiksi, ja tapahtuuko tämä satunnaisen vastikkeettomasti vai vastikkeellisena ja suunniteltuna toimintana? Koulutusvienti voi olla kunnille joko kuluerä tai tuloerä. Kehityskaari on tullut tutuksi myös Lappeenrannassa.
– Olin jo aikaisemmin työn puolesta kehittänyt muun muassa alueen koulutusmatkailua tuottamalla koulutusmatkailuopasta. Kaupungin organisaatiossa aktiivinen koulutusvienti ei ole toistaiseksi saanut jalansijaa vaan olemme vastaanottaneet lähinnä erilaisia asiantuntijaorganisaatioita lyhyille vierailuille.
Koulutusviennin erikoistumiskoulutuksessa Kati Korhosen tavoitteena oli parantaa Lappeenrannan koulujen mahdollisuuksia ottaa vastaan vieraita ja hyötyä kulttuurikokemuksesta koordinoidusti. Toisena tavoitteena oli luoda yhteistyömallia koulujen ja yksityisten toimijoiden (esim. DMC -yritykset) väliseen vuorovaikutukseen.
– Lisäksi halusimme luoda koko kaupungille yhtenäisen mallin siitä, kuinka meillä koulutusviennin palvelut tuotettaisiin ja kuinka myyntiprosessi hoidettaisiin. Tätä kehitystyötä valmistelemme edelleen ja koulutus antoi hyviä eväitä sen toteuttamiseen. Myös oma osaamiseni syveni koulutuksen aikana hyvinkin paljon.
Koulutusvienti on uusi asia ja toiminnallinen kokonaisuus kunnille. Karttunut kokemus on osoittanut, että kunnat tarvitsevat vielä paljon ohjeistusta siitä miten maksulliset asiantuntijavierailut toteutetaan. Koulutusvienti vaatii eritasoista sopimista, tarjouslaskentaa ja suunnitelmallisuutta sekä hyvää yhteistyötä hallinnon ja koulujen välillä. Tämä kaikki edellyttää erityistä asiantuntijuutta.
– Olisikin hyvä, että kunnilla olisi yhtenäiset linjaukset. Koulut ovat tottuneet tuottamaan lähinnä ystävyyskouluvierailuja tai Erasmus -projekteja eivätkä maksulliset vierailut ole tuttuja. Parhaimmillaan oman kouluarjen esitteleminen on kuitenkin antoisa kokemus sekä vieraille että omalle koululle.
Kati Korhonen uskoo, että tulevaisuudessa kansainväliset vieraat ovat osa arkipäivää.
– Ja, jotta koulutusviennin prosessit saadaan kuntoon, suosittelen kollegoja eri kunnista hakeutumaan Koulutusviennin erikoistumiskoulutukseen, sillä se auttaa ymmärtämään maksullisen koulutusviennin periaatteita ja nimenomaan sen erityispiirteitä.
Koulutuksen bonuksena syntyy myös hyvä vertaistukiverkosto!
Teksti:Sara Kaloinen
Kuvat: HAMK ja Kati Korhonen
