Kampusalueella ohjaajansa Annen kanssa tepasteleva Kalle kääntää kaikkien ohikulkevien päät. Eikä mene kuin hetki, niin jo ovat ensimmäiset korkeakouluopiskelijat pysähtyneet rapsuttamaan ja silittelemään Kallen pehmeää turkkia.
- Juuri tähän tämä koiran käyttäminen erityisopetuksessa perustuu. Koira toimii sillanrakentajana. Sen kautta aukeaa keskusteluyhteys, jopa täysin toisilleen tuntemattomien välille, aivan kuin itsestään.
Turvallisuusalan opettajana työskentelevä Anne Kivistö opiskelee HAMKissa ammatilliseksi erityisopettajaksi. Sosiaalipedagoginen koiratoiminta nousi opintojen keskiöön teemaan liittyneen ryhmätyön myötä, jonka Anne opiskelukaverinsa kanssa teki. Kipinä syttyi ilmiliekkiin ja tuleva erityisopettaja onkin jo päättänyt, että hän kehittää itseään tässä asiassa systemaattisesti eteenpäin. Kallen kanssa on jo osallistuttu koiraharrastajien järjestämään soveltuvuuskokeeseen. Sen perusteella vastavalmistuneella erityisopettajalla on HAMKista valmistumisen jälkeen odottamassa uusi koulutussuunta. Mutta miten Anne Kivistö keksi ylipäätään yhdistää erityisopetuksen ja koirat?
- Opettajana oman ajatteluni keskiössä ovat aina olleet opiskelijat. Itselleni on ollut luontevaa lähestyä asioita aina opiskelijan lähtökohdista käsin. Tämä on tarkoittanut, että opettajana tutustun opiskelijoihini persoonina. Kun opin tuntemaan ihmisen, kykenen paremmin tukemaan häntä oppijana, ja löydän kullekin henkilökohtaisesti hyvin sopivan toimintamallin opiskeluun ja siihen liittyvään vuorovaikutukseen. Yhtä oikeaa tapaa oppia ei kerta kaikkiaan ole olemassakaan. Henkilökohtaistamiselle onkin suunnaton tarve ja siksi hakeuduin erityisopettajankoulutukseen, saadakseni lisää pedagogisia työvälineitä, perustelee Anne Kivistö lähtökohtiaan.
Koiran kanssa opettamisessa ei ole kyse siitä, että koira opettaisi taitoja tai että me opettaisimme koiralle taitoja. Koira on hyödyllinen vuorovaikutuskanavien aukaisemisessa ja oppimiselle suotuisan mielentilan ja oppimisympäristön oppimiselle alttiin tunnelman luomisessa. Tutkimusten mukaan koiran läsnäolo lisää keskittymiskykyä, edesauttaa läsnäoloa ja vahvistaa empaattisuutta.
- Stressihormonien taso laskee ja endorfiinin ja oksitosiinin taso nousee eli tulee hyvä olo, siteeraa Anne Helena Prepulaa, joka on Suomen Hoivakoira -pioneereja.
Joidenkin osalta persoonaa peittää sellainen turvavyöhyke, että on kuin ihminen olisi betonia, johon ei saa millään perinteisellä tavalla minkäänlaista yhteyttä. Jo nyt, melko lyhyessä ajassa, Anne on huomannut, että koira murentaa näitä suojakilpiä uskomattoman tehokkaasti. Koiran kyky olla läsnä on poikkeuksellista, se myös puhuu aivan kaikkia kieliä, sallii koskettamista ja on alati innostunut, siksi olen niin kiehtoutunut tästä toimintamallista.
Opekorkean erityisopettajankoulutuksessa Anne pääsi kiinnittämään rakkaan koira-harrastuksensa erityispedagogisiin teorioihin. Nyt hän on halukas tekemään tällä saralla systemaattisesti työtä lisää.
- Onneksi koulutuksessa sai perusasioiden lisäksi melko vapaasti lähteä etsimään niitä teemoja, joihin omaa uraa erityisopettajana haluaa kehittää, kiittelee tulevaisuuden visioistaan innostunut ja joulukuussa 2017 erityisopettajaksi valmistuva Anne Kivistö HAMKin erityisopettajankoulutuksen opintoja. Näen koiran kanssa toimimisessa paljon mahdollisuuksia oman työni tueksi, mutta minua kiehtoo myös kouluttaa toisia tähän toimintamalliin.
Discussion1 kommentti
Ada koirani myös mukana sosiaalipedagogisessa koiratoiminnassa ja vierailee HAMK:ssa satunnaisesti mukana hyvinvointialan opetuksissani.