Suuri osa tutkimusjulkaisuista on maksullisia: niiden käyttö vaatii joko VISA-kortin numeron tai sellaisen organisaation jäsenyyden, joka on käyttöoikeudet hankkinut. HAMKilaisena sinulla on Finnan kautta pääsy yli 12 tuhanteen e-lehteen, mutta paljon tietoa jää myös käyttöoikeutemme ulkopuolelle. Luotettavaa tutkimustietoa löytyy myös avoimesta verkosta, mutta sen löytäminen ei ole helppoa yleisillä hakuroboteilla kuten Google, Yahoo tai Bing. Seuraavassa on viisi vinkkiä, jotka auttavat sinua löytämään avointa tutkimustietoa.
1. Tutkimustiedon löytämiseen erikoistuneet hakupalvelut
Tutkimustiedon etsimiseen on olemassa siihen erikoistuneita hakupalveluita, joista seuraavassa kolme erityyppistä esimerkkiä:
- Google Scholar etsii tietoa tieteellisistä lehdistä ja muista julkaisuista, opinnäytetöistä, konferenssijulkaisuista yms. Mukana on myös kyseenalaisia lähteitä kuten ns. saalistajajulkaisuja. Plussana on mahdollisuus yhdistää hakuun myös HAMKin hankkimat e-julkaisut, jolloin saat artikkelin käyttöösi kirjautumalla HAMKin tunnuksilla (katso ohje).
- BASE-hakupalveluun liitetään vain arvioitua ja luotettavaksi havaittua tietoa, joten se on suositeltavampi vaihtoehto Google Scholarille.
- iris.ai on esimerkki tiedonhaun tulevaisuudesta, tiedonhallintaan valjastetusta tekoälystä. Ilmaisversiota voi hyödyntää tiedonhaussa jo nyt, mutta se vaatii rekisteröitymisen.
2. Yksittäiset avoimet artikkelit lehden kotisivulla
Maksullisessa lehdessä voi olla yksittäisiä kaikille avoimia artikkeleita. Tällöin kirjoittajan organisaatio on maksanut ns. APC-maksun (article processing charge). Perinteisten tieteellisten julkaisujen kohdalla siis joku aina maksaa käytöstä. Avoimen artikkelin tunnistat erillisestä ikonista (esim. avoin lukko) tai tekstistä Open access, esim. Current opinion in environmental sustainability.
Kiinnostuitko? Lue lisää aiheesta HAMKin Avoimuuden asialla -blogista.
3. Avoimet julkaisut
Verkosta löytyy myös paljon sellaisia tieteellisiä julkaisuja, jotka ovat kokonaan vapaasti luettavissa. Tällöin kyseessä saattaa olla OA-liikkeen myötä syntynyt julkaisu jossa uskotaan ideaaliin tiedon avoimuudesta. Tai kyseessä voi olla julkaisu, jossa kirjoittajan taustaorganisaatio maksaa siitä, että artikkeli julkaistaan avoimesti verkossa.
Tässä muutama esimerkki palveluista, jotka auttavat sinua löytämään kokonaan avoimia tiedejulkaisuja:
- DOAJ (Directory of open access journals) listaa avoimet tiedejulkaisut kautta maailman.
- SpringerOpen on yhden kustantajan tarjoama monialainen valikoima kaikille avoimia lehtiä
- TISCI tarjoaa pääsyn kotimaisiin tieteellisiin verkkolehtiin, jotka löytyvät avoimesta verkosta.
4. Julkaisuarkistot ja rinnakkaistallenteet
Rinnakkaistallennuksesta puhutaan silloin, kun tutkija julkaisee oman organisaationsa avoimessa julkaisuarkistossa toisen version sellaisesta artikkelistaan, joka julkaistaan maksullisessa tiedelehdessä. Usein avoimeen verkkoon päätyy jokin julkaistun artikkelin aiemmista versioista. Esimerkiksi Hamkin opettajat ja tutkijat tallentavat tekstejään Theseukseen, yliopistoilla taas on kullakin oma julkaisuarkistonsa. Tiedätkö missä yliopistossa alan huippututkimusta tehdään? Tai tiedätkö jonkun alasi tutkijan –missä organisaatiossa hän työskentelee? Tarkista mitä artikkeleita löytyy ko. yliopiston tai tutkimuslaitoksen omasta julkaisuarkistosta.
Tässä muutama esimerkki julkaisuarkistoista ja niitä hyödyntävistä palveluista:
- Helda – Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto. Muita kotimaisia julkaisuarkistoja ovat mm. JYX, UTUPub, Doria, UEFpublication ja Aaltodoc.
- Opendoar kokoaa yhteen eri arkistoja ympäri maailman.
- unpaywall tarjoaa selaimen lisäosan, jonka avulla löydät artikkeleita avoimista julkaisuarkistoista ympäri maailman. Jos artikkelilla on DOI-tunniste, palvelu löytää kaikki sen eri versiot.
5. Tutkijaverkostot
Erilaiset tutkijaverkostot kuten Researchgate ja nyttemmin tiedekustantaja Elsevierin omistama Mendeley mahdollistavat artikkelien jakamisen verkostossa. Tutkija itse lataa artikkelit verkkoon muiden verkoston jäsenten käyttöön, joten siellä saattaa liikkua aineistoa jonka tekijänoikeuksia ei ole muistettu tarkistaa ennen latausta.
Lopuksi: kirjasto auttaa kun artikkeli ei löydy
Kun artikkeli ei löydy kirjaston kokoelmista eikä vapaasta verkosta, ota yhteyttä HAMKin kirjaston kaukopalveluun. HAMKin opiskelijoille ja henkilökunnalle toimitetaan kohtuullinen määrä aineistoa maksutta. Lisää tietoa kaukopalvelusta löydät kirjaston palvelusivuilta.
