Helsingissä Iiris-keskuksessa järjestettiin 30. tammikuuta 2019 Celia-korkeakouluseminaari korkeakoulukirjastoille, jotka ovat mukana Celian toiminnassa. Celia on saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus, joka tukee yhdenvertaisuutta lukemisessa ja oppimisessa. Seminaarissa esiteltiin, mitä saavutettavuuden kentälle kuuluu nyt. Polttavia puheenaiheita päivän aikana olivat muun muassa saavutettavuusdirektiivin huomioiminen käytännössä: mihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, jotta verkkopalvelut ja dokumentaatio ovat riittävän saavutettavia. Lisäksi paikalla ollut kokemusasiantuntija esitteli saatavana olevia apuvälineitä lukemisesteisille.
Saavutettavuus on prosessi
Seminaarin alussa pureuduttiin siihen, kuinka saavutettavuudesta puhuttaessa menevät usein sekaisin termit saatavuus ja saavutettavuus. Saavutettavat verkkopalvelut tukevat yhdenvertaisuutta ja mahdollistavat osallisuuden. On hyvä muistaa, että vaikka tietoa olisikin saatavilla, ei se ole välttämättä automaattisesti ole saavutettavaa.
HAMKin kirjastossa saavutettavuus huomioidaan esimerkiksi tarjoamalla käyttöön Celia-tunnukset terveydellisistä ja oppimisvaikeuksiin liittyvistä syistä, antamalla neuvontaa aineistojen, tietokantojen ja sovellusten käytöstä sekä hankkimalla monipuolisesti erimuotoista aineistoa (painettuna, e-aineistona ja äänikirjoina) kokoelmiin. HAMKin verkkosivuilla oleva Readspeaker-kuuntelutoiminto mahdollistaa verkkosivujen sisällön kuuntelun.
Haasteita saavutettavuuden toteutumiselle korkeakoulukirjastokentällä asettavat lukemisesteen tunnistaminen, aineistojen kuvailutiedot, opettajien omien aineistojen saavutettavuus (mitä aineistoa kursseilla tarvitaan, miten se on dokumentoitu esim. pdf-tiedostot) ja erilaisten e-kirjapalveluiden, tietokantojen ja julkaisuarkistojen saavutettavuus.
Saavutettavuus on kuitenkin kaikkien asia ja sen edistämiseksi on parhaillaan menossa hankkeita, joissa myös HAMK on mukana, esimerkiksi OHO!-hanke ja DigiCampus hanke.
Konkretiaa saavutettavuusdirektiivistä
Seminaarin keskeisenä teemana oli saavutettavuusdirektiivi ja sitä varten määriteltiin tarkkaan käytettävää termistöä. Esteettömyydestä ja saavutettavuudesta puhutaan englanniksi yhteisellä termillä accessibility. Kuitenkin suomen kielessä esteettömyys sitoutuu vahvasti rakennettuun ympäristöön ja saavutettavuus puolestaan nousee esiin verkkopalveluiden yhteydessä.
Keväällä astuu voimaan saavutettavuusdirektiivi (Web Accessibility Directive, suom. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta) joka velvoittaa julkiset toimijat noudattamaan verkkosisällön saavutettavuusohjeita eli WCAG 2.1 -ohjeistusta tasoilta A ja AA (eng. Web Content Accessibility Guidelines 2.1). Direktiivin valvontaviranomaiseksi on valittu Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Alkuvuoden aikana avataan uusi sivusto www.saavutettavuusvaatimukset.fi, jonne AVIn tuottama ohjeistus ja tieto tullaan keskittämään. Valvontaviranomainen valvoo direktiivin toteutumista.
Keskeisinä kriteereinä WCAG 2.1 -ohjeistuksesta nostettiin seminaarissa esiin: havaittavuus, ymmärrettävyys, hallittavuus ja toimintavarmuus/lujatekoisuus. Verkkopalvelu on saavutettava, jos nämä seikat toteutuvat. Esimerkiksi videoihin vaaditaan laitettavaksi kielensisäinen tekstitys. Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole tarpeen, jos esimerkiksi kirjaston laatima videolainausohje tukee verkkosivuilla jo olemassa olevia ohjeita. On kuitenkin hyvä muistaa, että moni katsoo videoita esimerkiksi julkisilla ajoneuvoilla matkustaessa tai muussa julkisessa tilassa, joten tekstitys tukee tätä ympäristöä paremmin. Lisäksi verkkosivujen ja dokumenttien tietosisältöihin on jäsenneltävä rakenne selkeisiin otsikoihin ja kappaleisiin ja huomioitava esimerkiksi kuva-aineistojen informatiivisuus näköesteisille.
Saavutettavuusdirektiiviin ei pidä sotkea vasta tuloillaan olevaa esteettömyysdirektiiviä (Accessibility Act), joka koskettaa tuotteita ja palveluita. Celian vinkkinä on, että jos kirjastot haluavat panostaa saavutettavuuteensa, kannattaa aineistojen hankinnassa suosia sellaisia palveluita, jotka tätä direktiiviä noudattavat.
Saavutettavat palvelut osana lukemisesteisen arkea
Kokemusasiantuntijan havainnollistavien esimerkkien avulla pääsimme kokemaan, millaista on käyttää oppimisympäristö Moodlea tai muita verkkopalveluita, kun kaikki toiminta on kuulemisen varassa. Käytössä oli maksullinen ruudunlukija JAWS. Jos haluaa kokeilla tällaista itse, esimerkiksi Microsoftin käyttöjärjestelmistä löytyy ilmaiseksi Narrator-ruudunlukuohjelma. Myös älypuhelimissa on omia ratkaisujaan puheen kuunteluun ja äänimuistiinpanojen tekemiseen, kts. esimerkiksi VoiceOver ja TalkBack.
Word- tai pdf-dokumentti sekä verkkosivut joihin ei ole laitettu otsikkorakennetta ovat ruudunlukuohjelmalla luettuna yhtä puuroa, kun ohjelma sanelee kaiken havaitsemansa tekstin putkeen. Ohjelma ei osaa eritellä, mikä osuus on kappaletta ja mikä otsikkoa, ellei sitä ole ennalta määritelty. Lisäksi vaikeuksia aiheuttaa Prezi-diaesitys, kun rakenne ei etene loogisesti diasta toiseen.
Herättävä kokemus oli, kuinka suuri merkitys esimerkiksi valokuviin ja kuvituskuviin verkkosivuilla laitetuilla alt-teksteillä on – kun ruudulla näkyy infograafi upeine väreineen, jossa on kaikki olennainen tieto – kuulee sokea vain kuvailutekstin karut sanat: graphic32.jpg – kuvasta oli siis unohtunut kokonaan alt-teksti kuvan sisällöstä ja muuta kuvaavaa tekstiä ei ollut lainkaan saatavilla. Ei voinut kuin miettiä, että mitähän tietoa jäi tämän vuoksi saamatta.
–
Kannattaakin siis pysähtyä miettimään kukin taholtamme ja yhdessä, miten verkkosivuja, e-aineistoja ja palveluja voitaisiin tehdä saavutettavammiksi. Saavutettavuustyötä on lisäksi tärkeä tehdä yhteistyönä monenlaisten asiantuntijoiden kanssa (mm. erityisopettajat, esteettömyyspalveluiden ohjaajat) kokonaiskuvan saavuttamiseksi.
Kirjastojen on tärkeä osata neuvoa tietokantojen ja niiden tarjoamien aineistojen saavutettavuudesta ja välittää tietoa tekstien rinnalla tai vastineena hyödynnettävistä laitteiden omista puheominaisuuksista.
Lisää saavutettavuudesta:
Saavutettavuusdirektiivi (valtiovarainministeriön sivut)
