Eläviä kirjoja lainattavana! – Sairaanhoitajien työ keskiössä Elävän kirjaston illassa

0

Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksen kirjastossa järjestetyssä Elävä kirjasto -tapahtumassa 9.10. oli esillä sairaanhoitajan työ ja sen monet mahdollisuudet. Kirjastoon saatiin lainattavaksi kymmenkunta sairaanhoitajaa, jotka ovat erikoistuneet muun muassa perusterveydenhuoltoon, yhdistystoimintaan, vastasyntyneisiin sekä psykiatriaan. Tapahtuma oli avoin kaikille.

Elävä kirjasto – ideasta toteutukseen

Sairaanhoitajien työhön keskittyvän Elävän kirjaston pääjärjestäjänä toimi Etelä-Hämeen sairaanhoitajat ry:n puheenjohtaja Kaisu Heliölä. Tapahtuma haluttiin jalkauttaa lähelle opiskelijoita mahdollisimman rentoon ympäristöön, jossa pääsisi rauhassa juttelemaan sairaanhoitajien kanssa. Elävän kirjaston ideana onkin edistää ihmisten välistä kohtaamista, vuorovaikutusta sekä tietoisuutta teemaksi valitusta aihepiiristä – lainaan saa elävän ihmisen painetun kirjan sijaan. Kaisu valitsi tapahtumapaikaksi HAMKin kirjaston ja tapahtuman ajan käytössä olivat kirjaston tilat ryhmätyöhuoneita myöten. Kaikki sairaanhoitajat, joita Kaisu pyysi mukaan Elävään kirjastoon, suostuivat oitis osallistumaan ja valmistelivat ennakkoon oman takakansitekstinsä eli pienen esittelyn työnkuvastaan lainaajia varten.

Suomessa ei ole tiettävästi aiemmin toteutettu Elävää kirjastoa vastaavalla sairaanhoitajien työhön keskittyvällä konseptilla. Kaisu vinkkaa, että tapahtuma tuleekin olemaan alkusysäys uudelle perinteelle – tarkoituksena olisi järjestää Elävä kirjasto jatkossa vuosittain.

HAMK ja Sairaanhoitajaliitto edustavat samoissa turkoosin sävyissä! #hamk #mähoidan

Lainassa kaksi perusterveydenhuollon sairaanhoitajaa

Sain illan aikana napattua lainaan kaksi sairaanhoitajaa, jotka työskentelevät samantyyppisissä työtehtävissä Hämeenlinnan perusterveydenhuollossa, mutta eri terveysasemilla. Molemmat heistä haluavat jakaa tietoa alastaan ja tämän kautta lisätä sairaanhoitajan työn arvostusta. Etelä-Hämeen vuoden 2019 sairaanhoitajaksi valittu Saija Hirvi työskentelee Viipurintien terveysasemalla ja on tiiminsä koordinoiva sairaanhoitaja. Kata Lehtilä toimii sairaanhoitajana Jukolan terveysasemalla ja hänellä on perusterveydenhoidossa myös lääkkeenmääräämisoikeus.

Sairaanhoitajaopinnoista

Sairaanhoitajat Kata Lehtilä ja Saija Hirvi

Saija valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 1992 – tie sairaanhoitajaksi alkoi puoli vuotta lukion jälkeen, jolloin hän haki sairaanhoitajakouluun ja suunnitteli hakevansa myöhemmin yliopistoon. Sairaanhoitajan työ vei kuitenkin mennessään. Saija oli kesätöissä lasten sairaanhoitajana ja sai vahvistuksen valinnalleen: ”tätä haluan tehdä jatkossakin työkseni” ja vuosien jälkeen tuntemus on säilynyt yhtä vahvana.

Kata haaveili aluksi poliisin ammatista ja suunnitteli keräävänsä lisäpisteitä hakuun opiskelemalla ensin lähihoitajaksi. Tämän jälkeen opinnot saivat kuitenkin jatkoa ja Katasta tuli sairaanhoitaja vuonna 2000. Työelämä vei kuitenkin eri suuntaan ravintolatyön pariin. Sairaanhoitajille ei nimittäin ollut kunnolla työtä tarjolla 2000-luvun alkupuolella – nyt tilanne on taas toisenlainen, sairaanhoitajista on pulaa. Saija ja Kata vinkkaavat, että harjoittelupaikka kannattaa valita sen mukaan, missä jatkossa haluaisikin tehdä töitä. Sairaanhoitajan sijaisuuksiin vaaditaan nimittäin monipuolista tietotaitoa.

Kysyin Saijalta ja Katalta, mitä heidän mielestään näin jälkikäteen ajatellen olisi kannattanut opiskella vielä enemmän? Saija mainitsee mikrobiologian ja lääkeopin, sillä lääkkeet muuttuvat ja kehittyvät kaiken aikaa. Kata puolestaan mainitsee tärkeäksi osa-alueeksi sisätaudit. Vaikka opintojen aikana tuntuisikin, ettei tiettyjen asioiden kanssa tulisi tehtyä työtä, voivat ne muodostua jopa työn pääasialliseksi toimenkuvaksi, joten never say never!

Työ avoterveydenhuollossa

Saija on huomannut, kuinka yllättyneitä opiskelijat ovat siitä, mitä kaikkea avoterveydenhuollossa tarvitseekaan tietää ja osata, sillä sen luullaan olevan vain perushoitoa. Kun kysyin, mitä tehtäviä avoterveydenhuoltoon sitten sisältyy, Saija ja Kata luettelivat minulle monipuolisen listan erilaisia tehtäväalueita: päivystystä, hoidontarpeen arviointia kasvotusten ja netin kautta, reseptejä, toimenpiteitä kuten haavanhoitoa ja koepalojen ottoa, diabetes- ja verenpainekontrolleja, annetaan elämäntapaohjausta ja järjestetään ryhmätoimintaa sekä lisäksi avustetaan lääkäriä tarvittaessa.

Opiskelijoiden harjoittelujakso on siis suhteellisen lyhyt aika tehtäväkenttään nähden. Lisäksi harjoitteluun terveysasemalle pääsee melko myöhään, kun opintopisteitä on kertynyt 140. Kannattaa kuitenkin rauhoittaa mieltä sillä, ettei kaikkea voikaan heti tietää harjoittelussa tai valmistuttuaan, vaan asioita opitaan myös pikkuhiljaa työn kautta. Saija ja Kata kertoivat, että heidän työssään koulutuksille on varattu aikaa viikoittain joka torstai. Yhteiset keskustelut ja koulutukset ovat hyväksi, sillä joskus työlleen voi myös sokeutua, jolloin pitää pohtia omaa kantaansa ja laajentaa näkemystään. Vaikka olisikin ollut vuosikymmeniä töissä aina voi oppia lisää ja asioita palautuu myös muistiin. Kata mainitseekin, että jos kukaan ei koskaan kysyisi mitään, olisi se enemmänkin huolestuttavaa.

Saijan ja Katan vinkit opinnoissa ja töissä jaksamiseen

Saija pyysi kertomaan, että on muistettava pitää huolta itsestään sekä fyysisesti että psyykkisesti. Jokin nollauskeino on hyvä olla, sillä työ on joskus hektistä ja rankkaa. Kata lisäsi, että ystäviä on hyvä nähdä ja toisaalta on myös suositeltavaa pitää kuukaudessa yksi erakkopäivä, jolloin saa antaa aikaa ihan vaan itselleen.

Elävässä kirjastossa heräsi monipuolisia kysymyksiä ja työelämän tarinoita

Mitä työsi pitää sisällään? – Mikä työssäsi on parasta, mikä taas ei? – Miten kohtaat päihdeongelmaisia asiakkaita? – Mitä kaikkea kuuluu terapeuttikoulutukseen? – Kohtaatko työssäsi paljon kuolemaa? – Onko parempi työskennellä yksityisellä vai kunnalla tai olla kenties omatoiminen yrittäjä?…

Muun muassa tämäntyyppisiä kysymyksiä sairaanhoitajille esitettiin illan aikana.

Elävään kirjastoon osallistuneet sairaanhoitajat jännittivät itsekin iltaa, sillä harvoin heiltä kysytään, mitä teet työksesi. Osa sairaanhoitajista mietti, mitä osaisi kertoa, mutta kun vauhtiin päästiin, juttu alkoi luistaa hienosti. Sairaanhoitajat huomasivat itsekin, että vaikka jokainen heistä tekee omanlaistaan työtä, yhdistää heitä nimenomaan sairaanhoitajuus ja innostus välittää tietoa sairaanhoitajan työstä. Esimerkkinä mainittiin sairaanhoidon monipuoliset hoitovaihtoehdot asiakkaiden tarpeisiin, joista ei olla usein kovinkaan tietoisia.

Kuunnellessani sairaanhoitajien asiantuntevaa keskustelua, nousi selkeästi esiin se, että osaamisen kehittäminen kuuluu keskeisesti sairaanhoitajan työhön ja urapolut muotoutuvat todella moninaisesti eri asioita kokeillen ja joskus sattuman kautta. Sairaanhoitajat huokuivat intoa työstä puhuessaan – ja kun illan päätteeksi kysyttiin: ”Lähdetkö vielä mukaan?” niin vastaus kuului hymyssä suin: ”ilman muuta tulen toistekin!”.

Sairaanhoitajat – sairaanhoitajien oma yhteisö

Opiskelijoita saattaa mietityttää mikä on Sairaanhoitajat ammattiyhteisön (ent. Sairaanhoitajaliiton) ja Tehyn välinen ero. Sen voisi tiivistää niin, että Sairaanhoitajat pureutuu ammatilliseen tukeen sekä sairaanhoitajan työn ja aseman kehittämiseen, kun taas Tehyssä keskitytään enemmän siihen, mitä tehdystä työstä maksetaan (taloudellinen edunvalvonta).

Puheenjohtajan vinkki – jos liittyy Sairaanhoitajaliiton opiskelijajäseneksi tämän vuoden puolella, ei tule jäsenmaksua ja saa lipun Sairaanhoitajapäiville Helsingin messukeskukseen.

Lisätietoa saat:

Sairaanhoitajat.fi -nettisivut

Etelä-Hämeen sairaanhoitajat ry:n nettisivut, myös Facebook (mm. uutiskirje, tulevat tapahtumat)

Leave A Reply