Jos tällä hetkellä eläkeikää lähestyville 1980-luvun alussa valmistuneille sairaanhoitajille olisi heidän uransa alussa kertonut, että tulevaisuudessa robotti toteuttaa lääkehoitoa, he olisivat todennäköisesti vain nauraneet makeasti.
Tai jos heille olisi kerrottu, että lattialle kaatuneen potilaan saa nostettua ylös ilman raakaa voimaa, he olisivat varmaankin pitäneet sitä mahdottomana. Mikäli heille vielä olisi kerrottu, että tulevaisuudessa he voivat olla kuvayhteydessä ajantasaisesti potilaaseen pienen liikkuvan ja keskustelevan robotin välityksellä, he todennäköisesti olisivat alkaneet jo hiukan huolestua kertojan psyykkisestä tasapainosta. Kuitenkin nyt 2020-luvulla nämä, sekä useat muut teknologiset innovaatiot ovat hiljalleen ottaneet jalansijaa iäkkäiden hoitotyössä. Me muutaman vuoden sisällä valmistuvat sairaanhoitajat tulemme jo todennäköisesti päivittäin työskentelemään hyvinvointiteknologian kanssa. Ryhmämme saakin nyt toimia eräänlaisena edelläkävijänä näiden laitteiden kanssa toimimiseen, kun pääsimme tutustumaan paremmin projektimme kautta.
Projektiharjoittelu
Projektimme perustui Forssan kampuksen hyvinvointiteknologian luokan virtualisointiin Thinglinkin avulla. Tilan avulla esitellään hyvinvointiteknologiaa sekä -robotiikkaa. Projektimme tilaajana toimi Päivi Sanerma, Hamk Smartin tutkijayliopettaja. Projektiimme sisältyi myös kahden esittelyvideon tuottaminen hyvinvointiteknologian tilan laitteista. Nämä videot löytyvät Thinglinkin takaa.
Koska asiakaslähtöisyys on hoitotyössä keskeinen asia ja arvo, halusimme työssämme korostaa etenkin hoitaja- sekä asiakaslähtöisyyttä, joka mielestämme olikin koko projektin ydin. Työmme tarkoitus oli myös kertoa hyvinvointiteknologian hyödyistä, sekä siitä, miksi se on tärkeää ja joillekin asiakkaille jopa välttämätöntä.
Teknologian käyttö hoitotyössä lisääntyy jatkuvasti. Teknologian käytön hyötyjä ovat resurssien tehokkaampi käyttö, kustannustehokkuus sekä hoidon laadun parantuminen. Sen avulla tiedonkulku nopeutuu ja helpottuu. Etäyhteyksillä voidaan pitää yhteyttä esimerkiksi kaukana asuviin kotihoidon asukkaisiin, jolloin matkaan käytettävä aika voidaan käyttää vuorovaikutukseen asiakkaan kanssa. Erilaisten laitteiden ja sensoreiden avulla voidaan lisätä myös asukkaan ja läheisten turvallisuuden tunnetta ja yhteydenpitoa. Niiden avulla ihminen voi jopa asua pidempään itsenäisesti kotona. Jatkossa hyvinvointiteknologiaa voidaan hyödyntää sekä kotihoidon tukena että asiakkaan itse hankkimana joko suoraan ostamalla tai sote-järjestelmän tukemana. (STM, 2020 ks. myös; Hammar, ym., 2018)
Hyvinvointiteknologia
Monissa kotiin vietävissä hyvinvointiteknologian laitteissa on otettu huomioon ikäihmisen toimintakyvyn kokonaisuus. Fyysisen toimintakyvyn ylläpidon lisäksi niiden avulla voidaan tukea myös sosiaalista ja kognitiivista toimintakykyä. Fyysistä toimintakykyä tukemalla voidaan esimerkiksi ehkäistä ikäihmisten kaatumisia. Kaatumistapaturmat ovat iäkkäillä hyvin yleisiä, ja noin puolet kaatumisista tapahtuu potilaan kotona. Kaatumiset ovat paitsi kansantaloutta kuormittavia, myös yleensä ikäihmisen elämänlaatua laskevia ja joskus jopa kohtalokkaita. (Komulainen ym., 2015). Kognitiivisia taitoja voi puolestaan pitää yllä esimerkiksi Memoera Trainerilla tai Taikalattialla. Ihmisen kognitiiviset kyvyt heikkenevät luonnollisesti ihmisen ikääntyessä, mutta niitä harjoittamalla voidaan ehkäistä esimerkiksi Alzheimerin tautia ja tätä kautta parantaa ikäihmisen elämänlaatua. (Nikkarinen, 2016). Menumat- ateria-automaatilla taas pystytään tukemaan muistisairaankin ikäihmisen hyvää ravitsemustilaa, joka on edellytys sekä fyysisen että kognitiivisen toimintakyvyn ylläpidolle. (Ruokavirasto, 2022).
Toivoimme, että työmme avulla myös hoitoalan työntekijät olisivat jatkossa kiinnostuneempia oppimaan lisää hyvinvointiteknologiasta sekä uusia apuvälineitä ja toimintatapoja kohtaan. Tutkimuksissa on ilmennyt, että yhtenä esteenä hyvinvointiteknologian jalkauttamiselle käytäntöön on hoitajien suhtautuminen. (Van Arschot, ym., 2017; Turja, ym., 2021) Pyrimme tekemään Thinglinkistä mahdollisimman selkeän ja helppokäyttöisen sekä visuaalisesti hienon. Virtuaalinen opetustila antaa mahdollisuuden yhä useammalle tutustua hyvinvointiteknologian tiloihin missä ja milloin vain. Lisäksi sähköinen materiaali motivoi oppimaan perinteistä kirjoitettua asiatekstiä tehokkaammin. (Ruuska, ym., 2014; Thinglink, 2020)
Ryhmällämme ei ollut paljoa kokemusta hyvinvointiteknologiasta, joten paljon uutta asiaa ja oppimista tuli meillekin. Oli mielenkiintoista nähdä, miten hoitoala kehittyy ja koko ajan tulee uusia tapoja sekä välineitä, joilla helpottaa hoitajien työtä ja joilla tuetaan asiakkaiden kotona pärjäämistä pidempään. Esimerkiksi selkävaivat ovat hyvin yleisiä etenkin kotihoidossa työskentelevien hoitajien keskuudessa, ja niiden ehkäisyyn on kehitetty jo useita erilaisia ratkaisuja, kuten kannettavaa nostotuolia tai puettavaa robotiikkaa. (Hignett, ym., 2016; Euroopan työterveys- ja turvallisuusvirasto, 2020).
Ryhmätyöskentely
Ryhmämme toimi hyvin yhteen, ja työnjakomme oli onnistunut. Yksi ryhmästämme perehtyi paremmin Thinglinkiin alustana ja opetti siitä muille. Vaikka kaikilla oli omat roolit, auttoivat kaikki toisiaan tarpeen vaatiessa. Tämä toi rentoutta ryhmäämme ja hyvässä ryhmässä työn tekeminen olikin mukavaa. Videoita kuvatessakin aika meni todella nopeasti, kun työskentely oli hauskaa. Kaikki osallistuivat yhtä paljon yhteisen työn tekemiseen ja päämäärä oli kaikille sama; luoda mahdollisimman hieno ja selkeä hyvinvointiteknologiatila.
Projekti sai meidät innostumaan hyvinvointiteknologiasta. Nyt, kun tiedämme aiheesta enemmän, pidämme sitä entistä hyödyllisempänä ja tärkeämpänä. On hienoa päästä tulevaisuudessa kärkijoukoissa ottamaan uutta teknologiaa käyttöön ja nähdä miten se vähitellen tulee arkipäiväiseksi sekä ikäihmisten että hoitajien keskuudessa. Toivomme, että projektimme myötä myös jonkun muun sisällä herää innostus näitä tulevaisuuden työkavereita kohtaan.
Jos haluat nähdä lisää työmme tuloksesta, tai kiinnostuit aiheesta, käy ihmeessä tutustumassa luomaamme Thinglinkiin:
https://www.thinglink.com/mediacard/1566282195872514051
Ps. Jos ihmettelitte otsikossa näkyvää Pystyvä-kotia, se valikoitui antamiemme nimiehdotusten joukosta Forssan kampuksen hyvinvointiteknologiatilan uudeksi nimeksi.
Blogitekstin kirjoittajat: Sairaanhoitaja opiskelijat Jemina Kotiniemi, Saara Rämö, Kukka Saarikko, Johanna Mäkinen, Jenniina Ukkola, Emilia Tokola
Ohjaava opettaja: Eeva-Maria Berggren, lehtori, terveysala HAMK
Lähteet
Euroopan työterveys- ja turvallisuusvirasto. (9.9.2020) Occupational exoskeletons: Wearable robotic devices to prevent work-related musculoskeletal disorders in the workplace of the future. Haettu 24.3.2022 osoitteesta https://osha.europa.eu/fi/publications/occupational-exoskeletons-wearable-robotic-devices-and-preventing-work-related
Hammar, T., Mielikäinen, L., Alastalo, H. (2018) Teknologia tukee kotihoidon asiakkaan omatoimisuutta ja turvallisuutta – eroja käyttöönotossa maakuntien välillä. Tutkimuksesta tiiviisti 44, joulukuu 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Haettu 21.3.2022 osoitteesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-252-9
Hignett, S., Otter, M. & Keen, C. Safety risks associated with physical interactions between patients and caregivers during treatment and care delivery in Home Care settings: A systematic review. International Journal of Nursing Studies 7/2016 (59) https://doi-org.ezproxy.hamk.fi/10.1016/j.ijnurstu.2016.02.011
Komulainen, P., Savela, S., Sipilä, S. & Strandberg, T. (2015). Ikääntyneiden liikunta – minkälaista ja mihin tarkoitukseen? Duodecim. https://www.duodecimlehti.fi/duo12448
Nikkarinen, T. (2016). Videopelit ja kognitio. Pro-gradu tutkielma. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/17058/urn_nbn_fi_uef-20161096.pdf?sequence=1
Ruokavirasto. (2022). Ravitsemus ja ruokasuositukset. Ikääntyneet. Haettu 28.3.2022 osoitteesta Ikääntyneet – Ruokavirasto
Ruuska, H., Löytönen, M. & Rutanen, A. (2014). Laatua! Oppimateriaalit muuttuvassa tietoympäristössä. Bookwell Oy, Porvoo.
STM. Sosiaali- ja terveysministeriö. (2020). Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030. Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162462/STM_2020_31_j.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Tamminen-Peter, L. & Wickström, G. (2018). Potilassiirrot – Taitava avustaja aktivoi ja auttaa. Työterveyslaitos.https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137082/9789522612731_Potilassiirrot.pdf?sequence=1
Thinglink. (2020) FAQ –eLearning accounts. Haettu 4.4.2022 osoitteesta https://support.thinglink.com/hc/fi
Turja, T., Taipale, S., Niemelä, M. & Oinas, T. (2.12.2021). Positive Turn in Elder-Care Workers’ Views Toward Telecare Robots. International Journal of Social Robotics 2021. https://doi.org/10.1007/s12369-021-00841-2
Van Aerschot, L., Turja, T. & Särkikoski, T. (2017) Roboteista tehokkuutta ja helpotusta hoitotyöhön? Työntekijät empivät, mutta teknologia ei pelota. Yhteiskuntapolitiikka 82 (6). Haettu 22.3.2022 osoitteesta: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135717/YP1706_VanAerschotym.pdf?sequence=2
