Hoitohenkilökunnan arki on kiireistä, vaihtelevaa ja usein kuormittavaa. Kun työpäivä koostuu monista lyhyistä kohtaamisista ja jatkuvasta liikkeestä, palautuminen jää helposti iltaan tai jopa kokonaan väliin. Mutta voisiko palautuminen alkaa jo työpäivän aikana? Jos, niin mitä se vaatii itseltä, työyhteisöltä ja esimieheltä?
Me neljä sairaanhoitajaopiskelijaa Hämeen ammattikorkeakoulusta lähdimme etsimään vastausta tähän kysymykseen DigiKH – Kestävää osaamista ja työtä kotihoitoon -hankkeen projektiharjoittelussa. Tavoitteenamme oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida työpäivän aikaisia palautumisen toimintoja päivätoiminnan työntekijöille etäohjauksina.
Miksi työpäivän aikainen palautuminen on tärkeää?
Palautuminen on tärkeä suojatekijä stressiä ja työuupumusta vastaan. Pitkittynyt palautumattomuus voi johtaa terveysongelmiin ja heikentää työkykyä. Työpäivän aikaisilla palautumiskeinoilla on tutkitusti merkittävä vaikutus työhyvinvointiin: ne parantavat ihmisen vireystilaa ja vähentävät stressioireita (Allonen, 2023). Erilaiset palautumiskeinot ovat osa hyvinvointia ja hyvinvointi työpäivän aikana on avain tehokkuuteen ja tyytyväisyyteen.
Työnantajan vastuulla on mahdollistaa terveellinen ja turvallinen työympäristö, johon kuuluu myös riittävien taukojen ja palautumisen mahdollistaminen (Työsuojelu, 2024). Yhdestä asiasta olemme koko ajan olleet ryhmässämme yhtä mieltä, samoin projektiin osallistuneet päivätoiminnan työntekijät: hyvä työyhteisö auttaa palautumisessa ja jaksamisessa paljon!
Miten toteutimme palautumisen etäohjauksia?
Projektissamme toteutimme työpäivän aikaisia palautumisen tuokioita etäyhteyksin Teamsin kautta. Hyödynsimme digitaalista etäohjausta, joka mahdollisti osallistumisen sujuvasti eri toimipisteistä käsin. Digitalisaatio tuo joustoa ja parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saavutettavuutta, joten myös etäohjatut palautumistuokiot tukivat tätä kehitystä (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2023; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2024).
Suunnittelimme kolme erilaista etäohjauskertaa:
- Haastattelut: kartoitimme työntekijöiden kuormitustekijöitä ja aiempia palautumiskeinoja työpäivän aikana.
- Kahoot-peli ja rentoutusharjoitus: toteutimme leikkimielisen tietokilpailun, joka päättyi loppuvenyttelyyn ja mielikuvaharjoitukseen.
- Arviointi ja palaute: pyysimme palautetta osallistujilta. Palaute oli erittäin myönteistä: työntekijät kokivat palautumishetket stressiä lievittäviksi ja työssä jaksamista edistäviksi. Monet aikovat jatkossa hyödyntää harjoituksissa opittuja keinoja.
Mitä opimme?
Onnistunut palautuminen vaatii:
- työntekijältä: valmiutta antaa itselleen lupa pysähtyä myös kiireen keskellä.
- työyhteisöltä: kulttuuria, jossa palautumista ja taukojen pitämistä arvostetaan ja tuetaan (Allonen, 2023).
- esihenkilöltä: aktiivista tukea ja mahdollisuuksien luomista palautumiseen (Työsuojelu, 2024).
Lyhyet palautumishetket voivat tuntua pieniltä, mutta niiden vaikutus on suuri: ne tukevat jaksamista, vähentävät stressiä ja lisäävät työtyytyväisyyttä. Jokainen pieni pysähdys on sijoitus omaan hyvinvointiin ja siihen, että jaksamme auttaa muita.
Kirjoittajat
Maria Nikkilä. Muut ryhmäläiset Ilona Luukkanen, Hanna Nordman ja Sumaya Ahmed.
Lähteet
Allonen, S. (2023). Taukokulttuurin vaikutus työhyvinvointiin [opinnäytetyö, Hämeen ammattikorkeakoulu]. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/798120/Allonen_Simeon.pdf?sequence=2
Sosiaali- ja terveysministeriö. (2023). Digitalisaatio tuo joustoa ja turvaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuteen. https://stm.fi/-/digitalisaatio-tuo-joustoa-ja-turvaa-sosiaali-ja-terveydenhuollon-palvelujen-saatavuutta
Työsuojelu. (18.11.2024). Työantajan vastuu. https://tyosuojelu.fi/tyosuojelu-tyopaikalla/vastuut-tyosuojelussa/tyonantaja
Työterveyslaitos. (29.9.2020). Psykologinen palautuminen työstä. https://www.ttl.fi/tyopiste/psykologinen-palautuminen-tyosta-nama-kuusi-kokemusta-edistavat-sita
