Projektin tehtävänä oli järjestää kotihoitotapahtuma yhdessä opettajien kanssa Hämeenlinnan kampuksella osana gerontologisen hoitotyön opintokokonaisuutta ja projektiharjoittelua. Digiosaamista ja kestävää työtä kotihoitoon (DIGIKH) on HAMKin ja Laurean ryhmähanke, jonka päätavoitteena on rakentaa kotihoidon digiosaamisen joustava jatkuvan oppimisen malli kotihoidon toimijoiden ja hyvinvointialueiden käyttöön. Tapahtuma tarjosi opiskelijoille mahdollisuuksia tutustua työpajoissa teknologisiin apuvälineisiin esimerkiksi sosiaalisiin robotteihin ja exoskeletoneihin. Kahdessa muussa työpajassa opiskelijat pääsivät arvioimaan kaatumisvaaraa ja muistihuolen selvittelyä. Työpajat antoivat opiskelijoille näkökulmia ja tarjosivat arvokasta kokemusta siitä, miten teknologia voi tukea hyvinvointia niin iäkkäille kuin hoitohenkilöstöllekin.
Hankkeen kehittämistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä kotihoidon ja työelämän toimijoiden sekä opiskelijoiden kanssa. Näin yhtenäisiä toimintamalleja voidaan kehittää, jakaa ja jalkauttaa hyvinvointialueiden käyttöön. Kotihoitotapahtumassamme oli kaksi luentoa. Päivä aloitettiin tutkijayliopettaja Päivi Sanerman luennolla asiakaslähtöistä kotihoitoa käsittelevällä luennolla ja päivän päätti Kotihoiva Martan yrittäjä Marika Hakari omalla yritysesittelyllään. Yritysten ständeillä oli lisäksi mahdollista tutustua erilaisiin innovatiivisiin ratkaisuihin ja sovelluksiin sekä kotihoivayrityksiin. Yksi näytteilleasettajista oli Evondos, joka esitteli oman lääkerobottinsa.
Innovativinen Evondos-lääkerobotti ohjaa käyttäjää ottamaan oikean annoksen lääkettä oikeaan aikaan ja varmistaen näin turvallisen lääkehoidon ja tukee itsenäistä asumista tehokkaasti. Robotti hyödyntää suoraan apteekin koneellista annosjakelua ja lukee annospussin tiedot ja annostelee lääkkeet automaattisesti. Tarvittaessa Evondos tarjoaa videoavusteisen lääkkeenoton VideoMed –palvelun kautta. Hoitaja voi vapauttaa lääkkeen videoyhteyden aikana ja varmistaa näin lääkkeen oikean ottamisen. Evondos-robotti toimii turvallisesti, jos lääke jää ottamatta. Robotti siirtää ottamattomat lääkkeet lukittuun säiliöön, johon vain hoitaja pääsee käsiksi. Hoitohenkilöstöllä ja läheisillä on mahdollisuus seurata lääkityksen toteutumista reaaliajassa hallintajärjestelmän ja mobiilisovelluksen kautta. Evondos-lääkerobotti on helppokäyttöinen, ohjaus toimii ääniopasteilla, merkkivaloilla ja tekstiohjeilla. Robotti myös aukaisee annospussi valmiiksi, mikä helpottaa esimerkiksi nivelvaivaista käyttäjää. (Evondos, n.d.)
Iäkkäiden palveluissa toimivan henkilökunnan ja johtajien tueksi haetaan näyttöön perustuvia toimintamalleja, geroteknologisia ja digitaalisia ratkaisuja sekä robotisaatiota. Nämä keinot muuttavat perinteistä henkilöstön toimenkuvaa ja samalla luovat iäkkäille ihmisille enemmän mahdollisuuksia sekä itsenäiseen selviytymiseen omissa kodeissaan ja lähiympäristössään että ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä. (THL, 2023)
Ikäteknologia pitää sisällään ratkaisuja, jotka parantavat iäkkäiden turvallisuutta ja tukevat itsenäistä asumista. Monet teknologiset ratkaisut liittyvät henkilö- ja asumisturvallisuuteen tai tietokoneen ja matkapuhelimen käyttöä helpottaviin ratkaisuihin. Teknologia voi auttaa lääkkeiden ottamisessa, syömisen muistuttamisessa, päivittäisten kauppa- ja pankkiasioinnin hoitamisessa tai läheisten yhteydenpidossa. Tavoitteena on vähentää iän tuomia rajoitteita ja mahdollistaa iäkkään omatoimisuus. Teknologia tulee olla helppokäyttöistä ja selkeää, jotta iäkkään on helppo käyttää laitteita ja sovelluksia. (Valli, n.d.)
Teknologia on jo osa ikäihmisten arkea ja kotihoidon toiminta ja sen merkitys vain vahvistuu tulevaisuudessa. Teknologian avulla pyritään ohjaamaan työntekijöiden toimintaa ja vapauttamaan välitöntä työaikaa kotihoidon asiakkaille. Kotihoidon asiakkaat ovatkin entistä huonokuntoisempia ja heistä useat ovat muistisairaita. Kaatumiset ja muut kotona tapahtuvat tapaturmat sekä tulipalot ovat yleisiä turvallisuusriskejä, joihin tulee varautua. (THL, 2018)
Teknologian kehitys on nopeaa ja erilaisista apulaitteista on tullut monipuolisempia. Automaattiset hälytysjärjestelmät, videokamerat, liiketunnistimet ja kulunvalvonnat parantavat turvallisuutta ja mahdollistavat nopean avun. Muistisairaat hyötyvät erityisesti GPS-paikantimista, kun heidän kulkemistaan voidaan seurata ja tarvittaessa myös paikantaa. Turvallisen asuinympäristön merkitys korostuu toimintakyvyn heikentyessä ja siihen tuleekin panostaa vielä nykyistä enemmän. Teknologiset ratkaisut tulee räätälöidä jokaiselle käyttäjälle erikseen. Teknologian kehittyminen herättää kysymyksiä iäkkäiden yksityisyydestä ja tietoturvasta. Lainsäädäntö turvaa oikeuden elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Teknologia loukkaa yksityisyyttä mutta samalla mahdollistaa iäkkäälle oman näköisen elämän omassa asuinympäristössään. (THL, 2018)
Teknologian käyttökustannukset herättävät keskustelua. Osa laitteista kuuluu kotihoidon palveluihin mutta monien apulaitteiden käytöstä iäkäs joutuu maksamaan itse. Tärkeintä olisikin varmistaa, että kaikilla on taloudellisesta tilanteestaan riippumatta mahdollisuus hyödyntää teknologiaa. (THL, 2018)
Kotihoitotapahtuma oli monipuolinen projektikokonaisuus, joka vaati ryhmältä yhteistyötä ja vastuunottoa sekä kykyä toimia joustavasti muuttuvissa tilanteissa. Ikäteknologian monipuoliset ratkaisut tulivat projektin myötä kattavasti tutuiksi. Ikäteknologia on ja tulee olemaan osa tulevaisuuden hoitotyötä. Teknologiset apuvälineet parantavat ikäihmisten elämänlaatua, lisäävät turvallisuutta ja helpottavat arkea. Teknologia ei kuitenkaan korvaa inhimillistä hoivaa ja vuorovaikutusta.
Kirjoittajat
Eveliina Anttonen, Venla Tanttu, Rosita Nummikoski, Pinja Keskumäki ja Janne Saarimäki
Lähteet
https://www.hamk.fi/projektit/digikh-digiosaamista-ja-kestavaa-tyota-kotihoitoon/
https://www.evondos.fi/palvelumme/hyvinvointialueet-ja-palveluntarjoajat/palvelun-kuvaus
https://www.valli.fi/ikateknologiaa-vai-teknologiaa-kaiken-ikaa/
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Julkari. (2023) Katsaus iäkkäiden palveluiden kehittämiseen henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmasta.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/147786/URN_ISBN_978-952-408-223-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Julkari (2018) Teknologia tukee kotihoidon asiakkaan omatoimisuutta ja turvallisuutta – eroja käyttöönotossa maakuntien välillä
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137291/URN_ISBN_978-952-343-252-9.pdf?sequence=1
