Hippolis perustettiin Ypäjällä 2007, perustajina yhdistyksellä olivat Suomen Hippos ry, Suomen Ratsastajainliitto ry, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT (nykyinen Luonnonvarakeskus LUKE), ProAgria Maaseutukeskusten liitto ry, Hevosopisto Oy, HAMK ja Ypäjän kunta.
Yhdistyksen tavoitteena on edistää hevosalaa olemassa olevaa osaamista ja uutta tietoa hyödyntäen sekä lisätä alan toimijoiden yhteistyötä, verkostoitumista ja edunvalvontaa. Hippolis palvelee hevosalaa ammattilaisista harrastajiin ja uudesta hevosharrastuksesta kiinnostuneisiin. Tiedon välittämisessä on keskeisenä työkaluna hevosalan portaali (www.hippolis.fi), josta löytyy myös ajankohtaista tietoa sekä koulutus- ja kurssikalenteri.
Hippolis järjesti 11.2.2020 hevostutkimuksen infopäivän, jossa esiteltiin hevostutkimuksia. Aiheina mm. Suomalaiset suolinkaiset, ELL Katja Hautala, Hevosen hammaskipu, ELT, dosentti Marja Raekallio, Hevosen metabolinen oireyhtymä, ELT Ninja Karikoski. Infopäivän materiaalit ovat saatavilla osoitteesta http://www.hippolis.fi/hevostutkimuksen-infopaiva-11-2-2020-esityksia/.
Ypäjän Hevosopistolla toteutettiin syksy 2018 – kevät 2019 hevosten kuivike- ja käyttäytymistutkimus, jota oli järjestämässä hevosten sisätautien erikoiseläinlääkäri ja tohtorikoulutettava Jenni Mönki sekä eläinlääketieteen tohtori eläinten hyvinvointi- ja käyttäytymistutkija Laura Hänninen ryhmineen. Tutkimus on osa apulaisprofessori Anna Mykkäsen johtamaa hengitystietutkimusta, jossa Ypäjällä järjestetyssä tutkimuksessa tutkittiin miten eri kuivikkeet vaikuttavat hevosten hengitystieterveyteen. Samassa yhteydessä tutkittiin myös hevosten käyttäytymistä eri kuivikkeilla.
Hevosopistolta valittiin tähän 32 perustervettä ratsuhevosta, joukossa oli suomenhevosia sekä puoliverisiä, iältään 10 – 18 -vuotiaita ruunia ja tammoja. Hevoset elivät tutkimuksen ajan sitä samaa normaalia elämäänsä mitä ennen tutkimustakin. Ne ruokittiin, tarhattiin ja hoidettiin samalla tavalla kuin aiemminkin sekä ne osallistuivat Hevosopiston ammatilliseen opetukseen sekä ratsastuskoulutoimintaan.
Hevosilla on vuosia ollut peruskuivikkeena karsinoissaan turve, joten se oli vertailukuivikkeena eri kuivikkeiden välissä. Kuivikkeiden kulutusta, tallin ilmanlaatua ja lämpötilaa sekä hevosten vointia seurattiin päivittäin. Opiskelijat ja tallihenkilökunta kirjasivat havaintonsa ylös hevosten omiin lomakkeisiin ja jokaisen kuivikejakson päätyttyä hevoset tutkittiin tarkemmin. Tällöin tehtiin yleistutkimus, otettiin laajat verikokeet (mm. tulehdusarvojen osalta) ja hevosille tehtiin hengitystietähystys. Tähystyksessä arvioitiin liman määrää hengitysteissä ja hevosilta otettiin trakealimanäyte sekä keuhkohuuhde, joista tutkittiin tulehdussolupitoisuudet. Ilmanlaatua tutkittiin mittaamalla ammoniakkipitoisuutta, ilmankosteutta, lämpötilaa ja pölyä.
Kuivikkeina oli turpeen lisäksi kutteri, puupelletti ja olkipelletti. Kuivikkeet vaihdettiin 35 päivän välein uuteen ja kuivikkeiden välissä oli aina turvejakso sekä tutkimus lopetettiin turvejaksoon. Tallin ilmanvaihto on merkittävässä osassa, tämän kokeen aikana ei ollut hengitystieoireita koko aikana. Kutteri kuitenkin aiheutti enemmän hengitysteiden tulehdusreaktioita kuin turve.
Käyttäytymistä seurattiin videoimalla hevosia, kuinka nopeasti ne menevät makuulle ja kuinka pitkään ne makaavat milläkin alustalla heti kuivikevaihdon jälkeen sekä myöhemmin samalla testijaksolla. Hevoset nukkuvat 2 – 4 tuntia vuorokaudessa ja sen ajan ne pystyvät nukkumaan seisten, mutta päästäkseen REM-uneen hevosen on saatava niskalihas rentoutumaan. Tätä varten niiden on oltava makuullaan. Hevosen unesta tiedetään valitettavan vähän, sille riittää REM-unta 20-30min vuorokaudessa. Hevonen makaa muutenkin kuin nukkuakseen, mutta vain jos tuntee olonsa turvalliseksi. Eri alustoilla hevosten keskimääräinen makuuaika oli 2 – 4 tuntia yössä. Olkipelletti oli epämieluisin, mutta hevoset tottuivat siihen. Puupellettiin hevoset eivät oikeastaan tottuneet ollenkaan. Kutterilla hevoset tykkäsivät pötkötellä pisimmät ajat kyljellään. Turve on tutuin kuivike, joten sitä tietysti vähiten vieroksuttiin. Kuivikkeella on siis vaikutusta hevosen makoilemiseen ja lepäämiseen.
Turve on hyvä kuivike ominaisuuksiltaan, mutta vastapainona se on fossiilinen uusitumaton luonnonvara, jonka tuotanto kuormittaa ympäristöä. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Markku Saastamoinen ei usko, että turpeen kuivikekäyttöä kielletään lähiaikoina, koska sen käyttö maataloudessa ja kuivikkeena on hyvin pienimuotoista verrattuna energiakäyttöön.
