Hämeenlinnan seudun vesien tila on huolestuttava. Valtaosa järvistä ja joista on tyydyttävässä tai välttävässä tilassa. Rehevöitymisestä, sinilevähaitoista ja umpeenkasvusta kärsitään monin paikoin.
Tähän murheelliseen vesien tilaan havahduttiin kymmenen vuotta sitten. Vanajavesikeskus on toiminut vuodesta 2010 aktiivisesti hoitaen Vanajaveden valuma-alueen vesiä ja kulttuurimaisemaa. Olemme työskennelleet alueen järvien ja jokien kuntoon saattamiseksi ja koko Hämeenlinnan seudun vetovoimaisuuden vahvistamiseksi. Toimien tavoitteena on ollut myös luoda edellytyksiä Vanajaveden hyödyntämiselle elinkeinoelämän eri sektoreilla, kuten maataloudessa, metsätaloudessa, matkailussa, kalastuksessa ja elintarviketuotannossa.
Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tehty laajaa ja monipuolista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Vanajavesikeskuksen ja HAMKin aktiivinen yhteistyö on merkittävä voimavara tutkimustiedon tuottamisessa, kokoamisessa ja sen kansantajuistamisessa. Itse olen työskennellyt Vanajavesikeskuksessa HAMKin työntekijänä nyt kymmenen vuoden ajan, ja tällä hetkellä toimin projektipäällikkönä Isosorsimo – rantojen riesasta resurssiksi -hankkeessa.
Vieraslaji valtaa rantoja
Isosorsimo (Glyceria maxima) on 1–2,5 metriä korkea, monivuotinen heinäkasvi, joka kasvaa laajoina heleänvihreinä usein puolikelluvina kasvustoina vesistöjen rannoilla. Tämä haitallinen vieraslaji on levinnyt viime vuosina voimakkaasti Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöalueilla.
Isosorsimo – rantojen riesasta resurssiksi -hankkeessa selvitetään isosorsimon leviäminen ja akuutit torjuntakohteet leviämisen ehkäisemiseksi. Lisäksi selvitetään isosorsimon hyötykäyttömahdollisuuksia ja niiden taloudellista kannattavuutta. Tutkittavia hyötykäyttömuotoja ovat karjan rehu, biokaasu, biohiili ja bioetanoli, joista tehdään erilaisia laboratorio- ja tuotantokokeita sekä kannattavuusselvityksiä. Asukkaita ja muiden rantojen käyttäjiä tiedotetaan ja aktivoidaan tutkimusten tuloksista.
Isosorsimon leviämisen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi järjestetään erilaisia työnäytöksiä ja infotilaisuuksia eripuolilla Hämettä. Teemme hankkeessa aktiivista yhteistyötä HAMKin kestävän kehityksen sekä bio- ja elintarviketekniikan koulutuksen kanssa. Tähänastiset kokemukset ovat olleet vaikuttavia, vahvistaneet biotalouden osaamista ja lisänneet toimijoiden yhteistyötä.
Hankkeen tuloksena tieto isosorsimon levinneisyydestä, torjunnasta sekä hyötykäyttömahdollisuuksista lisääntyy. Tavoitteena on, että isosorsimon taloudelliset hyödyt ovat korjuukustannuksia suuremmat. Samalla myös ihmisten valmius ehkäistä ja torjua isosorsimon leviämistä kasvaa.
Luonto oppimisympäristönä
Monipuoliset ja elämykselliset luontokokemukset vahvistavat ympäristövastuullisuutta ja näin edistävät vesienhoitoa sekä siihen liittyvien tietojen ja taitojen välitystä tuleville sukupolville. Ympäristökasvatus on ollut meille sydämen asia koko toimintamme ajan. Tällä hetkellä on käynnissä kaksi HAMKin ja Vanajavesikeskuksen yhteistä lapsille ja nuorille suunnattua hanketta.
Lähiluonnon ihmeitä -hanke tarjoaa Hattulan, Janakkalan ja Hämeenlinnan päiväkodeille laadukasta ympäristökasvatustoimintaa. Helmikuusta lähtien olemme vieneet päiväkotiryhmiä pilkille ja elämyksellisten luontotuokioiden lomassa on saalistakin kertynyt lapsille aina kotiin vietäväksi asti. Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan yhteensä 19 luontotuokiota eri teemoilla päiväkotien lähiympäristöissä, ja niiden pohjalta kootaan kiertävä näyttely sekä sähköistä ympäristökasvatusmateriaalia kaikkien hyödynnettäväksi. Lisäksi hanke kokoaa alueen ympäristökasvattajat yhteen ja jakaa tietoa hankkeessa toteutettavan Lähiluonnon ihmeitä -webinaarin kautta.
Lähiruokaa ja kädentaitoja
Kotimaisen kalan käyttöä halutaan lisätä kouluissa. Käynnissä on valtakunnallinen haastekampanja, jolla yritetään saada lähikalapihvit koulujen ruokalistalle. Jotta hämäläiset koulut osallistuisivat tempaukseen, tulee koululaisille tarjota tietoa ja elämyksiä kotimaisen kalan käsittelystä ja ruuaksi valmistuksesta.
Tartuimme haasteeseen ja starttasimme Lähikalaa lautaselle -hankkeen. Tavoitteena on lisätä kotimaisen lähikalan arvostusta ja käyttöä sekä kiinnostusta kalastusharrastukseen. Lasten ja nuorten avulla voidaan tehokkaasti vaikuttaa myös kotien ruokatottumuksiin ja valintoihin. Opetustuokiot alkavat lyhyellä hygienia- ja turvallisuusinfolla, kalan oikeaoppisella esikäsittelyllä ja tuoreen kalan tunnistamisella. Tämän jälkeen opetellaan pyöreän kalan fileointi ja valmistetaan fileistä ateria. Lopuksi keskustellaan kalastusharrastuksesta ja lähikalan käyttömahdollisuuksista. Oppilaille jaetaan lisäksi kirjallinen tietopaketti kalankäsittelystä ja resepteistä.
We have a dream
Vanajavesikeskuksen ja HAMKin toimijat ovat jo pitkään visioineet yhteisestä vesiosaamisen keskittymästä, Campus Aquasta, joka perustuu Hämeen vahvojen olemassa olevien toimijoiden sekä näiden kansainvälisten verkostojen osaamiseen ja globaaliin vesiosaamisen tarpeeseen. Campus Aquan ansiosta suomalainen monialainen vesiosaaminen vahvistuisi ja yhteistyö- ja vientimahdollisuudet paranisivat. Toteutuessaan Campus Aquan työn tuloksena vesiä hoidetaan entistä taitavammin ja käytetään nykyistä resurssiviisaammin. Vanajavesikeskuksen kokemus kansalaisten aktivoinnissa ja osallistamisessa vesistönsuojelutyöhön mahdollistaa kansalaisaktiivisuuden kehittämisen niin Suomessa kuin kansainvälisessä yhteistyöverkostossakin.
Tietoa kirjoittajasta
Mika Soramäki on hamkilainen jo vuodesta 1996 ja toimii tällä hetkellä projektipäällikkönä biotalousosaamisen yksikössä tiiviissä yhteistyössä Vanajavesikeskuksen kanssa. Aikaisemmin Mika työskenteli HAMKin matkailuliiketoiminnan koordinaattorina ja sitä ennen Evolla lehtorina metsätalouden sekä matkailun koulutusohjelmissa.
