Kerrosviljelyliiketoiminnan monet mahdollisuudet

Kerrosviljely Suomessa

Kerrosviljely on Suomessa verrattain uutta. Sen sijaan esimerkiksi Japanissa kerrosviljelmiä perustettiin jo 1980-luvulla. Yksi syy kerrosviljelyn suosioon Aasian maissa verrattuna Suomeen löytynee väestötiheydestä ja infrastruktuurista. Suomessa on valtavasti rakentamatonta pinta-alaa jopa aivan kaupunkien laitamilla. Sen sijaan Aasian maiden suurkaupungeissa sekä liike-elämä että ihmiset ovat pakkautuneet tiiviisti samoille alueille. Toisin sanoen meillä kasvintuotannolle on tilaa.

Suomessa kasvukausi on kuitenkin lyhyt, ja talven pimeinä ja kylminä kuukausina ainoastaan runsaasti valo- ja lämmitysenergiaa vaativa sisäviljely on mahdollista. Korkeista tuotantokustannuksista huolimatta kuluttajat arvostavat kotimaista tuotantoa. Kerrosviljelyssä käytettävät LED-valot tuovat säästöä energiakustannuksissa ja usein myös vuosittainen satotaso on korkeampi. Kerrosviljely mahdollistaa todellisen lähituotannon, sillä kerrosviljely on mahdollista jopa kaupunkien keskustoissa. Alalla onkin viime vuosina aloittanut innovatiivisia yrittäjiä, jotka uskovat kerrosviljelytuotannon kannattavuuteen myös Suomessa.

Erikoisuuksia ja arvokasveja kerrosviljelyyn

Tyypillisesti kerrosviljelyssä tuotetaan kuluttajille tuttuja salaatteja ja yrttejä. Nykypäivän kuluttajat ovat kuitenkin kokeilunhaluisia, joten myös erikoisemmille tuotteille saattaisi olla kysyntää. Esimerkiksi joitakin luonnosta kerättäviä yrttejä, joita toistaiseksi ei tuoteta puutarhoilla, olisi mahdollista kasvattaa kerrosviljelmässä. Vaikkapa vanha maustekasvi tarhaportulakka voisi olla kuluttajia kiinnostava tuttavuus. Terveystietoiset kuluttajat ovat kiinnostuneita paitsi ravinnon mausta myös terveellisyydestä. Tarhaportulakan tiedetäänkin olevan erinomainen C-vitamiinin ja fenolisten yhdisteiden lähde.

Toisaalta kerrosviljelytuotannon ei tarvitse rajoittua ravintokasvien tuotantoon. Kasvimateriaalille on kysyntää mm. rohdos-, kosmetiikka- ja lääketeollisuudessa. Näillä aloilla raaka-aineen tasalaatuisuus on valttia. Kerrosviljelyssä olosuhteita voidaan kontrolloida ja optimoida, ja siten tuottaa halutunlaisia kasveja ympärivuotisesti.

Sellaisenaan vai prosessoituna?

Yleisimmin kasvit myydään sellaisenaan, mikä maittavien ravintokasvien osalta onkin luontevin vaihtoehto. Muiden kuin ravintokasvien osalta kasvimateriaalin prosessointi on toisinaan jopa välttämättömyys. Rohdostuotteita myydään usein kuivattuina. Kosmetiikkateollisuudessa puolestaan käytetään runsaasti uutteita, jotka sisältävät tuotteen kannalta olennaisia aktiiviaineita. Kasvin kiinnostavin osa saattaakin olla tietty yhdiste tai yhdisteryhmä, jonka ominaisuudet ovat tärkeitä valmiissa tuotteissa. Esimerkiksi parakrassin sisältämän spilantolin väitetään kiinteyttävän ihoa ja peittävän ikääntymisen tuomia juonteita.

Uudenlaisia liiketoimintamalleja

Hämeen ELY-keskuksen ja Manner-Suomen maakuntaohjelman rahoittamassa Arvoliike-hankkeessa kartoitetaan vaihtoehtoisia ansaintamalleja viljelijöille. Hankkeessa selvitetään potentiaalisia kerrosviljelyyn soveltuvia arvokasveja sekä liiketoimintaketjuja. Viljelijöille tuotetaan tietoa mm. eri alojen tarpeista kasviraaka-aineille, raaka-aineiden hinnoista sekä mahdollisen prosessoinnin kustannuksista. Jo nyt tiedetään, että prosessoitujen kasviraaka-aineiden hinta on huomattavan korkea verrattuna sellaisenaan myytäviin kasveihin. Toisinaan viljelijän voikin olla kannattavaa myydä kasvimateriaali kuivattuna tai valmiina uutteena. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että viljelijän tulisi prosessoida tuotteensa itse. Esimerkiksi uuttopalvelun voi ulkoistaa. Uudenlainen liiketoiminta vaatii yrittäjiltä rohkeutta. Olennaista uudenlaisen liiketoiminnan suunnittelussa onkin riittävä ja oikea tieto, johon liiketoimintapäätökset voi perustaa. Tätä tietoa tuotetaan ja jalkautetaan osana Arvoliike-hanketta.