Kevään 2023 ChatGPT:n julkistamisen jälkeen moni opettaja on varmasti kokenut epävarmuutta siitä, miten huomioida tekoäly omassa opetuksessaan sekä tehtävien laatimisessa ja arvioinnissa. Lukuvuoden käynnistyessä keskusteluissa mielipiteet ja asenteet vaihtelivat laidasta laitaan: tekoälyn totaalikiellosta toiveikkaaseen uteliaisuuteen.
Elokuussa Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) sosiaalialan koulutukselle tarjoutui mahdollisuus osallistua 3DBearin vetämään pilottiin, jossa testattiin Wonda VR:n vuorovaikutteista tekoälysimulaatiota virtuaaliympäristössä. 3DBear tarjoaa virtuaalisia oppimisympäristöjä ja sisältöjä sekä lähi- että etäopetukseen. Koska vielä julkaisematon ohjelma toimii parhaiten englannin kielellä, mukaan lähti digipedamentorin lisäksi kielten lehtori. HAMKissa digipedamentorit kehittävät koulutusten ja tutkimusyksiköiden verkko-opetukseen liittyvää osaamista ja toimivat oman yksikkönsä henkilöstön digipedagogiikan kehittäjänä ja tukena. Testiryhmäksi valikoituivat kolmannen vuoden sosionomiopiskelijat, joiden tulevan kevään opintoihin kuuluu English for the Workplace -opintojakso, joka sisältää esimerkiksi työnhakuun liittyviä harjoituksia. Osa opiskelijoista suoritti etukäteen opintojaksoon kuuluvan työhaastattelutehtävän osallistumalla pilottiin. Pilottiprojektin tavoitteena oli kokeilla, soveltuuko tekoälypohjainen sovellus sosiaalialan korkeakouluopetukseen.
Toiminnan testausta ennen testitilannetta
Osallistuimme pilotoitavan työhaastattelutilanteen suunnitteluun ja tekoälypohjaisen avattaren ohjelmointiin 3DBearin edustajan avustuksella. Avatar toimisi tilanteessa haastattelijan roolissa, opiskelija työnhakijana. Tilanteeksi valikoitui työhaastattelu, koska se on tarpeeksi geneerinen ja helposti muokattavissa muidenkin koulutusten tarpeisiin. Simulaation tavoitteena oli, että opiskelija harjoittelee osallistumista työhaastatteluun englannin kielellä. Koska kohderyhmänä oli sosionomiopiskelijat, haastattelija-avatar ohjelmoitiin esittämään kysymyksiä liittyen varhaiskasvatuksen tai sosiaalialan työhön. Ohjelmoinnissa korostimme, että haastattelijan tulee olla ystävällinen, kannustava ja ymmärtäväinen eritasoisia englannin puhujia kohtaan. Useiden testauskertojen avulla muokkasimme ja tarkensimme vielä ohjeita, jotta simuloitu haastattelutilanne saatiin toimimaan toivotulla tavalla.
Opettajan näkökulmasta ohjelmointi oli sopivan helppokäyttöistä sellaisillekin, jotka ovat kokemattomia tekoälyn kanssa toimimisessa. Testaus herätti välillä hilpeitä tunteita, kun avatar teki ajoittain jotain odottamatonta, esimerkiksi vaihtoi yllättäen kielen japaniksi. Testaus herätti myös onnistumisen kokemuksia, kun huomasimme, että avatar aidosti reagoi uusiin ohjeistuksiin, kun muutimme tapaa, jolla sen tuli vastata kysymyksiin tai kannustaa haastateltavaa. Me opettajatkin saimme heittäytyä uusiin rooleihin, kun yritimme olla haastateltavina mahdollisimman erilaisia – osaamista oli milloin enemmän, milloin vähemmän; kielitaito vaihteli ns. rallienglannista kielitaituriin, ja persoona puheliaasta vaitonaisempaan.
Testitilanne, tulokset ja tulevaisuuden toiveet
Varsinainen testitilanne järjestettiin Zoom-verkkototeutuksessa syyskuun loppupuolella. Opiskelijat saivat ensin lyhyen esittelyn pilottiprojektista ja sen tavoitteesta sekä ohjeet tehtävän suorittamiseen. Kymmenen minuuttia kestäneen haastattelun jälkeen osallistuneet opiskelijat vastasivat ensin kirjalliseen palautekyselyyn, ja sen jälkeen kävimme vielä vilkasta keskustelua kokemuksista.
Moni opiskelija kertoi suhtautuneensa pilottiin ennakkoon hieman skeptisesti, mutta olleensa lopulta positiivisesti yllättynyt. Haastattelijan ohjelmoinnissa oli onnistuttu, koska osallistuneet opiskelijat antoivat palautetta kannustavasta ja ystävällisestä tyylistä. Monen vastaajan mielestä oli helpompaa puhua tekoälypohjaiselle avattarelle kuin oikealle henkilölle, kuten opettajalle tai opiskelutoverille. Opettajan näkökulmasta oli tärkeää, että opiskelijat kykenivät aloittamaan tehtävän suorittamisen lyhyellä opastuksella. Sovelluksen käyttäminen vaikutti olevan helppoa ja luontevaa opiskelijoille. Opettajana oli kannustavaa nähdä opiskelijoiden rohkeus ja uskallus kokeilla uusia oppimisen tapoja. Opiskelijat suhtautuivat avoimesti ja jopa innokkaasti yhteiseen kehittämiseen ja pohtivat mahdollisia käyttötapoja niin opetuksessa kuin työelämässä.
Opettajan näkökulmasta tällainen keskusteleva tekoäly soveltuisi hyvin monenlaisten asiakastilanteiden harjoitteluun, erityisesti etä- ja verkko-opinnoissa, joissa vuorovaikutustilanteiden harjoittelu muutoin jää vähäiseksi. Toivotaan, että Wonda VR julkaisee vuorovaikutteisen tekoälysimulaation pilottitestausten jälkeen ja että se toimii pian myös suomen kielellä.
Kirjoittajat:
Jonna Niemelä, lehtori ja digipedamentori, sosiaaliala
Tuija Jurvanen, kielten lehtori, sosiaaliala
