Perinteiset päälliköt ja kuningashuoneet käyttävät valtaa Sambiassa

0

Kunnioitusta osoittaaksemme polvet ja niska taivuttuina, kolmen läpsäytyksen sarjoissa rytmikkäästi taputtaen etenemme hitaasti askeltaen kuningattaren työhuoneeseen. Asetumme hänen työpöytänsä ympärille lattialle polvistuneina, päät kumartuneina. Luvan saatuamme nousemme istumaan huoneessa oleville tuoleille ja sohvalle. Naisilla kuuluu olla paikallisesta kankaasta vyötärölle sidottu hame, miehillä länsimainen asu on ihan sopiva.

Olemme Sambiassa, paikallisessa kuningashuoneessa hakemassa lupaa aloittaa kehitysprojektimme tässä läänissä.

Sambian maaseudulla, kuten suuressa osassa Afrikkaa, perinteiset rakenteet, johon kuuluvat päälliköt ja kuningashuoneet, käyttävät merkittävää valtaa. Tämä vallan tunnustavat yhteisöjen lisäksi myös nykyiset, puoluepolitiikan myötä luodut valtarakenteet. Sambiassa perinteisen hallinnon rooli tunnustetaan, ja näihin valtarakenteisiin viitataan myös voimassa olevassa perustuslaissa.

Paikallispäälliköitä Sambiassa on liki 300. Kullakin heistä on väestöä alueellaan muutamassa tuhannesta asukkaasta muutamiin kymmeniin tuhansiin asukkaisiin. Päällikkyys on elinikäinen ja peritty. Tosin päällikkyys ei välttämättä periydy verilinjassa, päälliköksi valitaan suvusta sopivin. Suurin osa on miehiä, mutta joukossa on myös merkittävä määrä naisia.

Perinteiset valtarakenteet ovat monitasoisia. Kyläpäälliköiden yläpuolella ovat kuningashuoneet, ja näiden sisäiset valtarakenteet. Perinteisten hallintorakenteiden rajat eivät seuraa nykyisiä paikallis- tai aluehallinnon rajoja; rajat ovat edelleen ne perinteiset rajat, ajalta, jolloin tämä valta oli ainoa valtarakenne Sambiassa.

Perinteisten hallitsijoiden valta kattaa lainsäädännöllisiä, hallinnollisia ja kulttuuriperinnön vaalimiseen liittyviä asioita. Esimerkiksi maankäyttöön liittyvät valtaoikeudet ovat merkittäviä. Yksilötasolla muun muassa yhteismaan käyttöoikeuksiin liittyvä päätösvalta vaikuttaa suoraan kyläyhteisön jäseniin. Aluetasolla ja kansallisella tasolla infrastruktuurihankkeista perinteisillä vallankäyttäjillä on erinomaisen tärkeää päätösvaltaa.

Paikallisella hallinnolla on myös vahvaa, epäsuoraa poliittista valtaa. Ehdokkaat vaaleihin asetetaan perinteisen paikallishallinon myötävaikutuksella. Hallitsijasukuihin kuulumattomien on vaikea päästä ehdokkaiksi. Ehdokasasettelun lisäksi perinteisen vallan käyttäjät ohjaavat myös äänestyskäyttäytymistä.

HAMK on mukana kehityshankkeessa, jonka sambialainen hankejohtaja on oman kuningashuoneensa prinssi. Hänen elämänkiertoonsa vaikutti ratkaisevasti, että hänen esikoisena syntynyt äitinsä kieltäytyi kuningattaren asemasta, ja hallitsijaksi nousi äidin nuorempi sisko. Ilman äitinsä valintaa esikoisena syntynyt poika olisi voinut seurata äitiään kuninkaaksi. Hankejohtajamme, kuten monet prinssit ja prinsessat, ovat hyvin koulutettuja, ja heitä löytyy paljon korkeista asemista kautta julkisen sektorin. Myös meidän tapaamamme kuningatar oli korkeasti koulutettu nainen, joka ennen valtaan astumistaan oli tehnyt näyttävää uraa kansainvälisessä kehitysjärjestössä.

Perinteisten valtarakenteiden voimasta kertonee omaa tarinaansa se, että Sambian nykyisessä hallituksessa kaikki ministerit taitavat olla prinssejä ja prinsessoja. Poliittisen vallan lisäksi perinteisillä valtarakenteilla ohjaillaan myös tuomiovaltaa. Taksikuskit kertovat oikeustapauksista, jotka haihtuvat ilmaan. ”Hän on meidän poikamme”, puolustetaan omia kaidalta tieltä eksyneitä vallankäyttäjiä. Perinteisesti afrikkalaisessa yhteiskunnassa pyritään yksimielisyyteen ja konflikteja vältellään.

Sambialaisista liki kolme neljästä elää köyhyydessä. Paikallispäälliköt ja kuningashuoneet kärsivät nekin rahanpuutteesta. Kuningatarta tapaamaan mennessä arvuuttelimme, minkälaisessa talossa hän asuu. Päädyimme ihan tavallisen näköiseen, mutta paikallisittain toki isoon taloon ja suomalaisen omakotitalon makuuhuoneen kokoiseen työhuoneeseen.

Valtaan, niin perittyyn kun vaaleissa saatuunkin, liittyy riski siitä, kuinka valtaa käytetään. Asemaansa syntyneet johtajat eivät välttämättä ole visionaarisimpia johtajia. Joka tapauksessa heillä on vahvaa valtaa myös siitä, minkälaisia kehityshankkeita alueelle tulee. Kaikkien hankkeiden toteuttaminen vaatii heidän hyväksyntänsä, ja hankkeen elinkaaren aikana heidän kanssaan käydään asioiden etenemisestä keskustelemassa. Paikallistason päälliköiden hyväksyntä tarvitaan myös, ja heidän tukensa on arjen hanketyölle hyvin merkityksellistä.

Johtajuuteen vaikuttaa moni muukin asia kuin syntyperä, ja monet vaikuttavat asiat ovat itsestä riippumattomia. Perinteisen ja nykyisten valtarakenteiden suhde ja perinteisen paikallisjohtajuuden tukeminen voisi olla keino edistää paikallis- ja aluekehitystä.

Kuningatarta puhuteltiin hänen kuninkaalliseksi korkeudekseen, meidän jokaisen kuului puhua, mutta lyhyesti. Jokaisen meistä piti myös yrittää muistaa taputtaa oikeassa kohdassa puhuttelua. Lyhyen keskustelun jälkeen saimme päätöksen: vastaanotto hankkeellemme oli myönteinen. Vierailun päättyessä polvistuimme uudelleen lattialle kuningattaren eteen ja rytmikkäästi taputtaen poistuimme työhuoneesta, edelleen kumaraan kyyristyneitä, päät painettuina ja takaperin. Valokuvaussessio pihalla oli jo rennompi.

HAMK on mukana Sambiassa EU:n rahoittamassa ja CIFOR/ICRAFin johtamassa Zambia for Agroforestry, Biodiversity and Climate Change (Z4ABC) -hankkeessa.


Kirjoittaja

Eija Laitinen, tutkijayliopettaja, HAMK Bio -tutkimusyksikön Afrikka-tiimin vetäjä

Hämeen ammattikorkeakoulun Afrikka-toimenpideohjelma toteuttaa EU:n Afrikka-strategiaa. Yksi toimenpideohjelman monista tavoitteista on kasvattaa kulttuurista osaamista ja lisätä toimintaympäristön ymmärrystä verkostoon kuuluvista maista.

Leave A Reply