Matkaseurueemme kävi oppimatkalla NHL Stendenissä ja Future Design Factorylla Alankomaissa. Mukana matkalla oli RUN -Eurooppa-yliopistokumppaneitamme Portugalista ja Irlannista sekä Design Factory Global Network kumppani Saksasta. Matkan tarkoituksena oli vaihtaa kokemuksia ja ideoida yhdessä, kuinka alueellisia kehittämistarpeita voidaan yhdistää mielekkäästi oppimiseen.
NHL Stendenissä korkeakoulutuksen kivijalkoina toimivat virtaviivaiset osaamistavoitteet ja oppimisen muotoilu. Muotoiluun perustuva koulutus (Design Based Education) on valittu koko korkeakoulua ohjaavaksi malliksi tukemaan opiskelijoita tulevaisuuden taitojen ja osaamisen kehittämisessä. Keskeisin idea on se, että koulutuksessa ei lähdetä liikkeelle sisällöistä vaan oppija sitoutuu prosessiin määrittelemällä omat tarpeensa. Oppija sitoutuu oman osaamisensa rakentamiseen yhteistyössä muiden oppijoiden ja opettaja-tuutorien kanssa.
Viestinnän ja multimediasuunnittelun (Communication & Multimedia Design, CMD) koulutusohjelmassa oppimista ohjaa viisi kompetenssia, joiden oppiminen ja osaamisen näyttäminen on opiskelijoiden vastuulla. Opiskelijoilla on vapaus, mutta myös vastuu oman osaamisen kehittämisestä. Nämä viisi laajaa kompetenssia sisältävät seuraavat osaamiset:
- Tutkimus: CMD-opiskelija tutkii ongelmaa, testaa, parantaa ja toteuttaa ratkaisun ongelmaan.
- Suunnittelu: CMD-opiskelija kehittää konsepteja, jotka muodostavat perustan multimediatuotteiden suunnittelulle ja luomiselle.
- Viestintä: CMD-opiskelija kommunikoi suullisesti ja kirjallisesti hollannin ja englannin kielellä projektissa mukana olevien vertaisten, asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa (sisältäen dokumentoinnin, esitykset, kokoukset).
- Organisointi: CMD-opiskelija työskentelee yhdessä monitieteisessä tiimissä ja valmentaa sekä itseään että tiimiänsä.
- Oppiminen: CMD-opiskelija reflektoi omaa työtään ja toimintaansa ja jakaa omia tietojaan ja taitojaan innovaatioiden ja kehityksen edistämiseksi.
Sitoutuminen toimintamalliin
Future Design Factoryn johtaja Eric Voigt kuvaa toimintamallin kokonaisvaltaisuutta: ”Meillä kaikkien pitää sitoutua tähän, sitä ei kysytä haluatko.” Opettajia kutsutaan tuutoreiksi tai mentoreiksi ja heillä on tärkeä osa opiskelijoiden valmentamisessa sekä osaamisen arvioinnissa. Kun opiskelija kokee olevansa valmis näyttämään osaamisensa näiden kompetenssien suhteen, kaksi eri opettajaa yhdessä arvioivat opiskelijan osaamisen keskustelun tai osaamisen näytön perusteella. Opettajien pitämille luennoille osallistuminen ei pääsääntöisesti ole pakollista, eikä niistä pidetä kirjaa. Tämän sijaan opettajat tuntevat opiskelijansa henkilökohtaisesti ja toistuvien poissaolojen tapauksessa ottavat asian esille opiskelijan kanssa ja keskustelevat tilanteesta. Päävastuu on kuitenkin opiskelijalla itsellään pitää huolta oman osaamisen kehittymisestä valitsemallaan tavalla.
Muotoiluun perustuvan koulutuksen taustalla on vahva osaamisperustaisuus, oppimisen autenttisuus ja muotoilu laajasti ymmärrettynä. Lähtökohtana on, että oppiminen tapahtuu autenttisissa ympäristöissä, joissa ratkotaan yrityselämästä tai julkiselta sektorilta nousevia todellisia ongelmia. Tämä tarkoittaa sitä, että ei ole etukäteen tarkasti määritelty sitä, mitä osaamisia tosielämän projektissa tarvitaan ja mitä työkaluja olisi projektissa tarkoitus käyttää. Harkitut ja valitut viisi osaamistavoitetta kuvaavat kuitenkin hyvin keskeisiä tulevaisuuden osaamisia, joiden kehittämiseen tosielämän projektit sopivat erinomaisesti.
Osaamisen tunnistaminen
Projekteissa opiskelijat toimivat tiiminä ja kukin opiskelija itse valitsee millaista osaamista hän missäkin projektissa kehittää. Rooli voi toisessa projektissa olla esim. projektin vetäjän rooli ja toisessa projektissa osaamisen kehittäminen voi kohdistua viestintään tai tutkimukseen. Näitä tunnistamiaan tarpeellisia osaamisia opiskelijat kehittävät projektien aikana. He hyödyntävät tai oppivat käyttämään sellaisia työkaluja ja menetelmiä, jotka ovat tarkoituksenmukaisia ongelmanratkaisuun kyseisessä tilanteessa. Jos oppikirjoista ja opettajien työkalupakeista ei valmiiksi löydy soveltua menetelmiä uuden ongelman ratkaisemiseen, niin opiskelijat kehittävät sellaisen. Future Design Factoryn seinää koristi tästä esimerkkinä opiskelijoiden kehittämä esityskanvaasi, jota opiskelijat käyttävät tiimityöskentelyssä rakentamaan omia esityksiään yrityksille.
Portugalilaiset kollegat kysyivät kuulemastaan, että eikö koulutuksen ideana ole se, että kaikki opetussuunnitelmaan kuuluva sisältö käydään opettajien ohjaamina läpi? Näin ei tosiaan ole muotoiluun perustuvan koulutuksen tapauksessa, vaan oppimisen sisältö nousee projekteissa ilmenneistä yritysten aidoista ongelmista ja tarpeista. Tämä onkin innovatiivinen tapa yhdistää alueellisia kehittämistarpeita oppimiseen, jonka soveltamista lähdemme matkan innoittamana laajemmin yhdessä kartoittamaan.
Kirjoittajat: Jari Jussila, Irma Kunnari, Antti Viiman
