Kuluttajat ovat viime vuosina olleet entistä kiinnostuneempia luonnonkosmetiikasta, ja sen myynti on kasvussa. Suosio on aiheuttanut sen, että monet kosmetiikkavalmistajat ovat lähteneet mukaan trendiin. Kauppojen hyllyllä yhä useammassa tuotteessa on maininta sen ”luonnollisuudesta”, tai kosmetiikkapakkauksessa kerrotaan näkyvästi, kuinka paljon tuote sisältää ”luonnollisia ainesosia”. Samaan aikaan myymälässä voi kuitenkin olla erikseen oma hylly luonnonkosmetiikalle. Moni asiaan perehtymätön kuluttaja onkin hämmentynyt siitä, mitä luonnonkosmetiikka oikein tarkoittaa ja mikä tuote kannattaa hankkia, jos haluaa tehdä sekä itselleen että ympäristölle parhaan valinnan.
Sertifikaatit kuluttajan valintojen apuna
Kosmetiikkalainsäädännössä ei ole virallista määritelmää luonnonkosmetiikalle. Kuluttajan ostopäätöksen helpottamiseksi luonnonkosmetiikka-alalle on syntynyt sertifikaatteja, joiden tarkoituksena on luoda alalle yhteisiä kriteerejä. Koska sertifiointi maksaa, monet pienemmät kotimaiset luonnonkosmetiikan toimijat eivät sertifioi tuotteitaan. Kansainvälisillä markkinoilla sertifikaatin merkitys on suurempi. Kansainvälisesti sertifikaatteja myöntäviä tahoja on useita, mm. Ecocert ja Natrue. Kaikilla sertifikaateilla on osittain omat erityispiirteensä, mutta keskeiset kriteerit ovat samoja. Laajasti käytössä olevan COSMOS-standardin on luonut viiden riippumattoman sertifiointitahon perustama yhdistys. Yhdistyksen pyrkimyksenä on yhdenmukaistaa sertifiointikriteerejä. Monet kosmetiikan raaka-ainetoimittajat hakevat uusille raaka-aineilleen COSMOS-hyväksytty (tai -sertifioitu) -merkkiä jo etukäteen. Kun kosmetiikan valmistajan käyttämät raaka-aineet täyttävät COSMOS-kriteerit, se helpottaa sertifikaattien saamista kosmetiikkatuotteelle. Valitsemalla sertifioidun tuotteen kuluttaja voi olla varma, että tuote on tuotettu luontoa kunnioittaen.
Luonnonkosmetiikan hyödyt puntarissa
Kasvipohjaiset raaka-aineet, turhien kemikaalien välttäminen sekä vastuullisuus ja ympäristöystävällisyys ovat seikkoja, joiden vuoksi kuluttajat valitsevat luonnonkosmetiikkaa. Luonnosta saatavat kosmetiikan raaka-aineet mielletään usein turvallisiksi. Moni kuluttaja myös kokee, että luonnonkosmetiikka sopii iholle paremmin kuin synteettinen kosmetiikka. Kuitenkin monet luonnosta peräisin olevat aineet voivat aiheuttaa allergisia reaktioita eivätkä siten sovi kaikille. On myös yleinen väite, että luonnosta saatavien raaka-aineiden käyttö on ympäristölle vähemmän kuormittavaa kuin synteettisten aineiden. Tämä riippuu kuitenkin kokonaan raaka-aineesta. Tärkeää olisikin aina tarkastella tuotteen ja tuotantoketjun kestävyyttä kokonaisuutena. Hyvin toimivassa luonnonkosmetiikan valmistusketjussa ajatellaan kestävää kehitystä joka vaiheessa alkutuotannosta pakkausmateriaaleihin asti. Ympäristön ohella myös ihmisten hyvinvointi huomioidaan. Tämä tulee huomioida erityisesti silloin, kun luonnon raaka-aineita hankitaan kehittyvistä maista.
Raaka-aineiden kotimainen tuotanto selvityksessä
Sekä kuluttajien että kosmetiikkavalmistajien kiinnostus luonnonkosmetiikkaa kohtaan avaa mahdollisuuksia kotimaisten raaka-aineiden tuottajille. Suomen rikasta luontoa ja arvokkaita ainesosia sisältäviä luonnonkasveja hyödynnetään jo useissa tuotteissa. Samoin erilaisten sivuvirtojen käyttöä kosmetiikassa on kehitetty jo pitkään. Kotimaisten raaka-aineiden viljely on kuitenkin vielä vähäistä, ja siinä olisikin paljon kasvupotentiaalia. Muutamien avomaalla viljeltävien lajien lisäksi Suomessa on huippuluokan sisäviljelyosaamista, jota voitaisiin hyödyntää sekä kosmetiikan raaka-aineiden että rohdosvalmisteiden tuotannossa. Ammattiviljelyssä sekä viljeltävän kasvin määrä että laatu olisivat korkeita verrattuna luonnosta kerättyyn kasviin. Kotimainen tuotantoketju olisi lyhyt, eikä raaka-aineita kuljetettaisi maasta toiseen.
Syksyllä 2023 Lepaan kerrosviljelykontissa alkanut parakrassin (Acmella oleracia) viljely on tuonut lupaavia tuloksia, sillä sekä satoa että arvokasta kokemusta on saatu kerättyä runsaasti. Uuden kasvilajin viljely on aina kokeilemista, yritystä ja erehdyksiä, mutta parakrassin on todettu sietävän monenlaisia olosuhteita, kuten lämpötilan ja ilmankosteuden suurta vaihtelua, kuivuutta sekä leikkaamista. Parakrassikasvusto on saatu tuottamaan runsaasti kukintoja, jotka kirjallisuuslähteiden mukaan sisältävät eniten kosmetiikkayrityksiä kiinnostavaa tehoainetta, spilantolia. Seuraava kiinnostava vaihe tutkimuksessa onkin selvittää, kuinka paljon kasvattamamme parakrassin eri kasvinosat sisältävät spilantolia. Parakrassi soveltuu myös syötäväksi, mutta lehtien maistelu aiheuttaa suussa niin mielenkiintoisia tuntemuksia, että sen käyttö elintarvikkeena vaatii varmastikin totuttelua. Mikäli parakrassin kasvattaminen kiinnostaa myös tavallista kuluttajaa, niin sen siemeniä on saatavissa ja viljely onnistuu kesällä Suomessa myös avomaalla.
Kirjoittajat
Maarit Julkunen, HAMK Bio -tutkimusyksikkö ja Sari Viitala, Laurea-ammattikorkeakoulu
Kirjoittajat työskentelevät FarKos-hankkeessa, jossa tutkitaan mm. mahdollisuuksia tuottaa kosmetiikan raaka-aineita kotimaassa.
