Jokainen meistä on ollut aikanaan nuori tai elämän haarautuvan polun varrella. Suurin osa meistä on opiskellut ehkä useammankin kerran elämänsä aikana. Palataan hetkeksi niihin hetkiin, jolloin pohdimme, mihin olemme menossa, ja mihin asetumme elämään elämäämme. Jokaisella meillä on kriteerejä ja odotuksia, joita asetamme asuinseudulle, asumismuodolle, ympäristölle, palveluille ja työlle.
Vipusen tilastojen (2021) mukaan noin 70 % Hämeen ammattikorkeakoulusta (HAMK) valmistuneista asuu Kanta-Hämeen ulkopuolella tutkinnon suoritusvuotta seuraavan tilastovuoden lopussa. Iso osa HAMKin opiskelijoista asuu opintojensa aikana muualla kuin Kanta-Hämeessä, joten on aiheellista pohtia, miten he tutustuvat opintojensa aikana Kanta-Hämeen tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Hämeen ammattikorkeakoulu teki brändiuudistuksen yhteydessä kyselyn, jonka mukaan nuoret haluavat tulevissa töissään päästä vaikuttamaan maailman isoihin ongelmiin. Tarjoaako Kanta-Häme työmahdollisuuksia, jotka tuntuvat opiskelijoista merkityksellisiltä? Entä onko Hämeenlinnalla riittävää lumovoimaa muodostua opiskelijoiden pysyväksi asuinseuduksi?
Opiskelijoiden päätöksiin vaikuttavat tekijät
Valmistuneiden opiskelijoiden siirtyminen Hämeenlinnan ja Kanta-Hämeen ulkopuolelle haastaa alueen elinvoimaa, taloudellista kasvua sekä työvoiman saatavuutta. Tämä ongelma on monella muullakin alueella suurten kasvukeskusten puristuksessa. Pohdintaa käydään ja ratkaisuja mietitään eri tahoilla. Myös HAMK pohtii asiaa yhdessä Hämeenlinnan kaupungin, Koulutuskuntayhtymä Tavastian sekä Linnan Kehitys Oy:n kanssa uudessa ESR+ -hankkeessa Opiskelijoiden työllistymisen ja pitovoiman edistäminen Kanta-Hämeessä. Hanke on Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 alue- ja rakennepolittikan ohjelman mukainen.
Ennen kuin teemme johtopäätöksiä syistä ja seurauksista, keskitymme alkuvaiheessa taustatiedon keräämiseen ja yhteisen tilannekuvan rakentamiseen. Haluamme kuulla opiskelijoilta, mitkä tekijät vaikuttavat heidän päätökseensä lähteä tai jäädä. Pääkohderyhmänä ovat HAMKin ja Koulutuskuntayhtymä Tavastian opiskelijat. Kohderyhmä on merkittävä, sillä HAMKissa on n. 8 000 ja Tavastialla n. 5 000 opiskelijaa. Hanke linkittyy vahvasti Kestävän kasvun Häme 2022–2025 maakuntaohjelman tavoitteisiin, kuten osaamisen vahvistamiseen, työllisyyteen, osallisuuteen ja inkluusioon. Maakuntaohjelmassa huomioidaan asumisen ja elämisen mahdollisuudet unohtamatta ihmisen unelmia, yksilöllisiä tarpeita ja erilaistuvia elämäntapoja. On hyvä, että maakuntaohjelmassa huomioidaan ihmisen elämä kokonaisuutena, sillä elämä on muutakin kuin työtä ja opiskelua. Hyvinvoiva ihminen on osa elinvoimaista Kanta-Hämettä.
Yhdessä kohti tavoitteita
Rakennamme hankkeessa yhdessä palvelukartan, jonka avulla hahmotamme palveluiden kokonaisuuden, ja sen pohjalta lähdemme luomaan yhteistä eri toimijoita ja asiakkaita palvelevaa palveluportaalia. Toinen merkittävä tavoite on vahvistaa työnantajien rekrytointiosaamista. Kanta-Hämeen alueella on aloja, joissa on merkittävä työvoimapula. Tulemme tekemään monipuolista yhteistyöstä eri alojen työnantajien kanssa ja pyrimme löytämään oikeaa osaamista hyödyntämällä yritysten osaamistarpeiden mukaisia osaamisprofiileja. Onnistuneen rekrytoinnin jälkeen työnantajien pitäisi panostaa myös pitovoimaan. Työnantajien tulisi tunnistaa ne tekijät, jotka auttavat luomaan sellaisen työntekijäkokemuksen, että tämä haluaa pysyä työssään ja kokee työnsä merkitykselliseksi.
Syksyllä 2023 toteutamme kyselyn HAMKin ja Tavastian tiettyjen alojen opiskelijoille ja selvitämme, miten he etsivät harjoittelu- ja työpaikkoja, millaista uraohjausta he saavat opintojensa aikana sekä mitkä tekijät vaikuttavat heidän päätökseensä valita Kanta-Häme tai jokin muu maakunta omaksi asuinalueekseen. Saadaksemme riittävän kattavan kokonaiskuvan hyödynnämme muitakin opiskelijoille tehtyjä tutkimuksia. Saamme varmasti tärkeää tietoa siitä, mitä toimenpiteitä tulisi tehdä, jotta Hämeenlinnan lumovoima vaikuttaisi ja erityisesti korkeasti koulutetut jäisivät kehittämään aluetta yhä elinvoimaisemmaksi.
Tänä syksynä kokoamme myös HAMKin toisen vuoden sosionomiopiskelijoista pilottiryhmän, jolle järjestetään tehostettua uraohjausta. Tarkoituksena on kerätä tietoa heidän opintopolustaan, uraohjaustarpeistaan sekä opintojen loppuvaiheen uraohjauksen onnistumisesta ja työllistymisestä. Samalla pääsemme keskustelemaan opiskelijoiden kanssa paikkakunnalle kiinnittymisestä ja seikoista, joiden perusteella he valintansa tekevät. Tehostettu uraohjaus tulee sisältämään myös yrittäjyysosaamisen vahvistamista, koska yrittäjyys on HAMKin opiskelijoille yksi tärkeä uravaihtoehto.
Kirjoittajat
Johanna Ärling, koulutuspäällikkö, Opiskelijoiden työllistymisen ja pitovoiman edistäminen Kanta-Hämeessä – hankkeen projektivastaava, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Kirsi Hipp, tutkijayliopettaja, Opiskelijoiden työllistymisen ja pitovoiman edistäminen Kanta-Hämeessä – hankkeen asiantuntija, HAMK Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
