Millainen on Hämeen ruokatarina?

Kanta- ja Päijät-Hämeen yhteisenä tavoitteena on rakentaa ja vahvistaa ylimaakunnallista sekä valtakunnallista ruoka-alan yhteistyötä. Tämä yhteinen tavoite vaatii yhteistyötä yritysten, päättäjien sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kesken. Toimintaa ohjaa molempia maakuntia yhdistävä Hämeen ruokastrategia, jonka jalkauttaminen on Ruokakoordinaatti-hankkeen sekä Kehys-hankkeen yksi keskeisimmistä tavoitteista. Hankkeet saavat tukea Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahasta (AKKE). Kehys-hankkeen rahoittajatahona on Päijät-Hämeen liitto ja Ruokakoordinaatti-hankkeen rahoittajatahona on Hämeen liitto. Ruokakoordinaatti-hankkeen tavoitteena on lisäksi luoda yhteisiä viestinnällisiä toimintatapoja alueen toimijoille sekä koota yhteen jo tehtyjä viestinnällisiä toimintatapoja.

Kysymys Hämeen ruokatarinasta heräsi, kun eri toimijat LAB-ammattikorkeakoulusta, Hämeen ammattikorkeakoulusta (HAMK) ja Päijät-Hämeen liitosta alkoivat pohtia, miten alueen yhteistä ruokaviestinnän ja alan toimijoiden vuorovaikutuksen kehittämistä olisi viisasta jatkaa. Yhteistyöhön lähtivät LAB-ammattikorkeakoulun Päijät-Hämeen ruokajärjestelmän strategian jalkautukselle (Kehys) -hankkeen ja HAMKin Yhteistyöllä ja koordinaatiolla kestävän ruokajärjestelmän edelläkävijämaakunnaksi (Ruokakoordinaatti) -hankkeen projektipäälliköt sekä Päijät-Hämeen liiton Riika Kivelä, Harri Kuusela ja Sanna Tuominen.

Tuon pohdinnan seurauksena päätettiin aiheen ympärille järjestää työpaja elintarvikealan sidosryhmille ja yrityksille. Taustalla ovat vahvasti maakuntastrategian älykkään erikoistumisen Ruoka ja juoma -kärki (Päijät-Hämeen maakuntaliitto, 2022) sekä Hämeen ruokastrategia 2030 (MTK 2022), jotka luovat suuntaviivoja alan kehittämiseen Kanta- ja Päijät-Hämeessä.

Työpajassa alustuksia ja ryhmätyöskentelyä

Matka kohti Hämeen yhteistä ruokatarinaa aloitettiin 9.5.2023 Lahdessa Kehys- ja Ruokakoordinaatti-hankkeiden järjestämässä työpajassa. Työpajaan osallistui yhteensä 19 henkilöä. Paikalla oli pääasiassa hanketoimijoita sekä kehitysorganisaatioiden henkilöitä, mutta mukaan ehti ilahduttavasti myös muutamia yritysten edustajia. Työpaja aloitettiin alustuspuheenvuoroilla, joiden jälkeen keskusteltiin hämäläisen ruokatarinan rakentumisesta pienryhmissä.

Työpajan avauspuheenvuorossa aluekehityspäällikkö Riika Kivelä Päijät-Hämeen liitosta korosti Kanta- ja Päijät-Hämeen yhteisiä tavoitteita ruoka-alan kehittymisessä.

MTK Hämeen toiminnanjohtaja Päivi Rönni kertoi, että vuonna 2007 tunnistettiin tarve sanoittaa Hämeen alueen ruoka-alan koko arvoketjun toimintaa ja tehdä sitä näkyväksi. Tämä oli alkusysäys Kasvua Hämeessä -sivustolle, joka onkin toiminut loistavana kurkistusikkunana Hämeen ruoka-alan toimintaan.

LAB-ammattikorkeakoulun yliopettaja Mika Tonder nosti puheenvuorossaan esille, että strategia on yhteinen tiekartta tavoitteisiin. Se, miten strategiaa jalkautetaan, ei kuitenkaan ole yksiselitteistä.  On luotava yhteinen mielen maisema, jonka tavoitteena on yhteinen tarina.

Hämeen ammattikorkeakoulun Bio-tutkimusyksikön palvelukoordinaattori Päivi Vartiainen korosti, että elämyksellinen tarina koostuu toiminnasta, tunteesta ja merkityksestä. Tarinan tulee vastata tarpeeseen, synnyttää tuntemuksia sekä luoda kokemukseen liittyviä mielikuvia.

Ihmisiä, kohtaamisia, laatua ja elämyksiä

Työpajassa nostettiin esiin, että hämäläinen ruokatarina ponnistaa koko elintarvikejärjestelmän ihmisistä, yhteistyöstä ja avoimuudesta. Kohtaamiset ovat tärkeitä. On tehtävä laatua ja luotava elämyksiä. Saattaa olla, että samalla löytyi myös hämäläisen ruokatarinaan sopiva slogan: hidasta hämäläistä – kiireettä parasta.  

Työpajan päätteeksi me projektipäälliköt pohdimme, että hyvä tarina syntyy yhdessä ja yhteistyöllä. Kehys- ja RuokaKoordinaatti-hankkeiden ensimmäinen työpaja antaa aihetta tyytyväisyyteen. Tästä jatketaan lokakuussa, kun seuraava työpaja järjestetään Kanta-Hämeen puolella. 

Kirjoittajat

Susanna Peltonen toimii lehtorina Hämeen ammattikorkeakoulun bio- ja elintarviketekniikassa ja RuokaKoordinaatti-hankkeen projektipäällikkönä. 

Katja Pethman toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun teknologia-yksikössä ja mm. Kehys Päijät-Hämeen ruokastrategian jalkautukselle -hankkeen projektipäällikkönä.