Hämeen ammattikorkeakoulun SatoBotti-hankkeessa on tavoitteena kehittää robotteja mansikan- ja tomaatinpoimintaan, sekä auttaa marja- ja maatiloja löytämään robotisoituja ratkaisuja tuotannon tehostamiseksi.
Marjatilat kamppailevat vuosittain työvoiman saatavuuden kanssa. Pahimmillaan työntekijöitä ei saada tarpeeksi poimintatyöhön, jolloin osa sadosta jää poimimatta. Joidenkin marjojen, kuten mustaherukan, poiminta onnistuu nykyään jo koneellisesti. Mansikoiden poiminta sen sijaan vaatii edelleen paljon ihmistyötä, ja työvoiman saatavuushaasteiden lisäksi palkkakustannukset ovat suurimpia yksittäisiä kulueriä mansikkatiloilla. Voidaan siis ajatella, että tässä on haaste, johon kaivataan helpotusta.
Mansikoiden poimintarobotit ovat kehittyneet viime vuosina paljon, ja parhaimmillaan niiden poimintanopeus vastaa jo ihmisen poimintanopeutta. Poimintarobotti pystyy myös poimimaan tarvittaessa ympäri vuorokauden tasaisella nopeudella. Poimimatta jääneistä tai poiminnan aikana vahingoittuneista marjoista aiheutuva hävikki pienenee koko ajan teknologian kehittyessä.
Teknologia alkaa olemaan jo kunnossa, mutta vielä on matkaa ennen kuin pääsemme nauttimaan kokonaan robottien poimimista mansikoista. Kaupallisia mansikan poimintarobotteja ei ole tällä hetkellä kovin montaa olemassa ja tiettävästi yksikään poimintarobotteja kehittävistä yrityksistä ei toimi vielä Suomessa. Yritykset eivät ilmoita poimintarobottiensa hintatietoja julkisesti, ja laskennallisten arvioiden mukaan yhden robotin hinta voi vaihdella 50 000 ja 500 000 euron välillä. Hankintahinnan lisäksi poimintarobotti tarvitsee ylläpitoa ja säännöllistä huoltoa, sekä työntekijän, joka osaa antaa robotille vaadittavat komennot. Poimintarobotin hankinnan kannattavuutta täytyy vielä tässä vaiheessa miettiä käänteisesti niin, että paljonko robotti saisi maksaa ollakseen kannattava investointi.
Kannattavuutta miettiessä täytyy muistaa mitä ollaan poimimassa. Mansikoita on olemassa lukuisia eri lajikkeita, joilla on erilaisia ominaisuuksia liittyen mm. sadon ajoittumiseen, satomäärään ja marjan kokoon. Esimerkiksi suomalaisten pitkäaikainen suosikki Polka tekee runsaasti satoa, ja sitä on yleensä saatavilla mansikkakauden ollessa parhaimmillaan. Polka on kuitenkin nk. kertasatoinen lajike, jonka satoaika ei ole lopulta kovin pitkä. Poimintarobotilla olisi Polkan kanssa töitä ainoastaan muutama viikko, jonka jälkeen sillä pitäisi olla jokin toinen lajike poimittavana. Parhaimman hyödyn robotista saa jatkuvasatoisten lajikkeiden kanssa, jotka tuottavat marjoja kesästä syksyyn saakka.
Mansikoita myydään painon mukaan. Siksi yhden taimen tuottamalla kokonaissadon määrällä ja marjojen koolla on vaikutuksia kannattavuuteen. Ihmisten tapaan robotit poimivat mansikoita yksi marja kerrallaan. Poimittavan marjan tulisi siis kypsänä olla mahdollisimman suurikokoinen, jotta robotin poimintakäden toiminta olisi mahdollisimman kannattavaa. Tähän voidaan vaikuttaa oikeilla lajikevalinnoilla ja hyvällä viljelytekniikalla.
Yksi poimintarobotin kannattavuuteen vaikuttava tekijä on kasvuolosuhteet. Suomen kesä on valitettavan lyhyt, samoin kuin mansikoiden satokausi. Satokauden pituus määrittää kuinka monta päivää vuodessa poimintarobotilla on töitä, mihin vaikuttaa myös sääolosuhteet, koska kylmänä kesänä mansikat kypsyvät myöhemmin kuin lämpimänä kesänä.
Satokautta voidaan pidentää paitsi lajikevalinnoilla, myös viljelemällä avomaan sijasta kasvutunneleissa. Kasvutunnelit pidättävät lämpöä ja suojaavat mansikan taimia sään epäsuotuisilta vaikutuksilta. Kasvukautta saadaan pidennettyä alku- ja loppupäästä, jolloin mansikasta voidaan saada satoa pidempään kuin avomaalla viljeltäessä. Yhdysvalloissa on kehitetty avomaalla toimiva mansikan poimintarobotti, jota käytetään ainakin floridalaisilla mansikkatiloilla. Siellä mansikkapellot ovat kuitenkin laajoja ja sääolosuhteet erilaiset kuin Suomessa, jolloin avomaalla toimiva robotti voi hyvinkin olla kannattava investointi.
SatoBotti-hankkeessa tehtiin edellä mainitut kannattavuustekijät huomioiden kannattavuuslaskelma, jolla voidaan arvioida mansikan tunneliviljelyn ja poimintarobotti-investoinnin kannattavuutta. Laskelmasta on toivottavasti apua siinä vaiheessa, kun poimintarobotin hankinta alkaa vaikuttamaan ajankohtaiselta.
Vaikka robottien kehitys on jo pitkällä, joudumme odottamaan niiden laajempaa käyttöönottoa vielä jokusen vuoden. Mansikanviljelijöiden kannattaa kuitenkin jo nyt valmistautua tulevaisuuteen, ja selvittää poimintarobottien kannattavuutta omalle tilalle SatoBotti-hankkeen kannattavuuslaskelman avulla.
Kirjoittaja:
Arto Paappanen, puutarhatalouden opiskelija, tutkimusassistentti, HAMK Tech -tutkimusyksikkö, robotiikan tutkimusryhmä
