Opetuksellisissa ja muunlaisissa asiantuntijatehtävissä työskentelevät tietävät, kuinka tärkeää on luottamuksellisen ilmapiirin tietoinen rakentaminen yhteistyössä. Yleinen käsitys on, että luottamus rakentuu ajan kanssa ja syntyy arkisissa kohtaamisissa. Parin viime vuoden aikana ihmiset ovat opetelleet ja kehittäneet taitojaan yhteistyöskentelystä virtuaalisissa ympäristöissä. Digitalisaation edistymisen myötä (ei vain koronan vuoksi) on siirrytty entistä vahvemmin uudenlaiseen virtuaaliseen aikaan, jossa odotetaan luottamuksen rakentuvan nopeastikin.
Virtuaalinen aikakuri
Virtuaalista aikakuria kuvanneiden Leen ja Liebenaun (2002, 137) mukaan virtuaalisen ympäristön edellyttämä nopea luottamus syntyy silloin, kun joukko ihmisiä “heitetään” yhteen ja he tuottavat yhdessä jotakin siitä huolimatta, että eivät ole rakentaneet luottamusta ajan kuluessa. Yhteistyön perusta on usein organisaatioiden välille tehdyissä sopimuksissa. Aivan uudenlaisia nämä tilanteet eivät ole, sillä esimerkiksi kansainvälisessä koulutuksellisessa yhteistyössä, jota HAMKissakin on tehty monipuolisesti useita vuosia, luottamuksen rakentumisen virtuaalisiakin käytäntöjä on koeteltu paljon ja niistä on saatu arvokasta kokemusta.
Tarve rakentaa luottamusta nopeastikin haastaa myös tutkimuksellista yhteistyötä ja sen käytäntöjä. Kriittisesti arvioiden nopeatempoisessa tutkimusyhteistyön aloittamisessa aina ei ole kyse luottamuksesta vaan pääpaino on ennemmin tehokkuudessa. Niin tutkijat kuin tutkimuksen erilaiset sidosryhmät oppivat noudattamaan aikakuria, joka edellyttää eri osapuolilta taitoja rakentaa yhteistä ymmärrystä tavoitteista ja vastuujaosta lyhyellä aikajänteellä ja aikarajoineen. Tutkija joutuu tällöin tarkistamaan ja koettelemaan tutkijan työn merkityksellisyydelle tunnistettuja (ks. Tapanila 2021) tärkeitä toimintatapoja ja niiden toimivuutta, kuten sitä, että hän voi ottaa vastuuta asioiden etenemisestä ja myös valita asioita, joihin hän sitoutuu.
Monipuoliset tutkijan taidot
Tutkijan työssä korostuvat nykyään yhä enemmän yhteistyö- ja verkostoitumisen taidot, jotka luovat pohjan yhteisen luottamuksen kehittymiselle erilaisissa aikaperspektiiveissä. Kuva tutkijuudesta, jossa tutkija käy keräämässä aineistonsa ja vetäytyy kammioonsa kirjoittamaan havainnoistaan, ei vastaa tämän päivän tutkijan työtä. Perinteiset akateemiset taidot (teoreettinen ja kriittinen ajattelu, ongelman ratkaisu, kirjoittaminen, ym.) ovat toki edellytyksenä tutkimustoiminnalle, mutta sen lisäksi tutkija tarvitsee erilaisia vuorovaikutus- ja ohjaustaitoja monitieteisissä ja -ammatillisissa toimintaympäristöissä, digitaitoja, projektin hallinnan osaamista, laajaa tietämystä tutkimusetiikasta ja sen soveltamisesta, tietämystä avoimen tieteen käytännöistä, oman osaamisen kehittämisen taitoja, jne. Lista on pitkä ja ehkä myös ’hengästyttävä’ varsinkin tutkijan uraa harkitseville. On hyvä muistaa, että tutkijat kehittävät taitojaan pitkäkestoisesti ja systemaattisesti koko uransa ajan, ja tutkimuksellisessa yhteistyössä yksilöiden erilaiset taidot yleensä täydentävät toisiaan.
Tukea ja koulutusta tutkijoille ja tutkijanurasta kiinnostuneille
Tuen tarve tutkijanuran eri vaiheissa ja tutkijan uraa suunnitteleville tunnustetaan laajasti korkeakouluissa ja yliopistoissa. Käytäntölähtöisen tutkimuksen kehittämisessä ja vahvistamisessa HAMKissa yksi tärkeä resurssi on toiminta Eurooppa yliopistoverkostossa RUN-EUssa. Verkostoon kuuluu HAMKin lisäksi kuusi muuta korkeakoulua ja yliopistoa. Kumppanikorkeakoulut ovat Hollannissa, Irlannissa, Itävallassa, Portugalissa ja Unkarissa.
Horisontti 2020 ohjelmasta myönnetyssä erillisessä RUN-EU PLUS hankkeessa rahoitus on suunnattu tutkijoitten koulutusohjelman rakentamiseen ja pilotointiin sekä käytäntölähtöisten maisteri- ja tohtoriohjelmien kehittämiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään avoimen tieteen, sidosryhmätyöskentelyn ja erilaisiin tasavertaisuuden kysymyksiin. Kehittämistoiminta ei kuitenkaan toteudu vain virtuaalista aikakuria noudattaen. Luottamuksen rakentamiseen tarvitaan ihmisten kohtaamisia, syvällisiäkin henkilökohtaisia keskusteluja, ideointia ja halua ottaa aikaa yhteisiin tapaamisiin.
Yhteistyössä tarvittavasta osaamisesta, tutkijanurapoluista ja koulutustarpeista keskustellaan kesäkuussa (9.6.) tutkijoille ja tutkijuudesta kiinnostuneille suunnatussa online tilaisuudessa, josta löydät tietoa tästä linkistä. RUN-EU verkoston ja RUN-EU PLUS hankkeen toiminnasta saat yleistä ja ajankohtaista tietoa seuraavilta www-sivuilta:
run-eu.eu/
run-eu.eu/run-eu-plus/
Kirjoittajat: Virve Kallioniemi-Chambers, HAMK AOKK ja Telle Hailikari, HAMK Edu
Kuva: Markus Preissinger, RUN-EU PLUS hankkeen avoimen tieteen lähettiläiden ensimmäinen tapaaminen.
Lähteet:
Lee, H. & Liebenau, J. 2002. A New Time Discipline: Managing Virtual Work Environments. Teoksessa R. Whipp, B. Adam & I. Sabelis (toim.) Making Time. Time and Management in Modern Organizations. Oxford: University Press, 126–139.
Tapanila, K. 2021.Työn merkityksellisyyden rakentaminen ja jännitteet muuttuvassa yliopistossa. Työelämän tutkimus, 147-173.
