”Niitä ikäryhmiä oli erilaista opettaa”, kertovat kenialaiset koordinaattorit, jotka toimivaat Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) koordinoimassa AgriSCALE-hankkeessa. He viittaavat niihin nuoriin, joiden lukion päästötodistuksen arvosanat olivat puolueettoman arviointiprosessin tulosta. ”Itsenäisiä, toimeliaita, nopeita oppimaan, motivoituneita.”
Olemme matkalla Länsi-Keniaan hankkeen työpajaan. Taksia odottaessamme olemme päätyneet puhumaan koulutuksesta. Etenkin koulutuksen laadusta. Monet raportit, niiden joukossa Aalto yliopiston kehitystaloustieteen työelämäprofessori ja komissaari Jutta Urpilaisen koulutuskysymysten erityisneuvonantajan Ritva Reinikan raportti Stepping up Finland’s role in Education, nostavat esille puutteita koulutuksen laadussa. Koulutukseen pääseminen ei yksin riitä, koulussa pitäisi myös oppia.
Keniassa, kuten monissa muissakin maissa, huonolaatuisen opetuksen lisäksi numeroihin voidaan vaikuttaa rahalla. ”Kun minulta aletaan puhelimessa kysyä mitä voisimme tämän ja tämän oppilaan arvosanoille tehdä, laitan luurin kiinni”, kertoo yksi keskustelukumppaneistani.
Edellisen hallituksen kaudella Keniassa asiat muuttuivat. Yliopistotaustainen opetusministeri muutti peruskoulun ja lukion päättökokeiden arviointijärjestämän. Kokeita ei korjattukaan enää kouluilla. Koepaperit vietiin kuin vaaliuurnat neutraaliin paikkaan, jossa arvioijat tekivät työtään. Hyviä arvosanoja annettiin vain silloin, kun useampi arvioija oli sitä mieltä. Koetulokset romahtivat. Ne romahtivat niin paljon, että yliopistot, joilla oli koulutusohjelmiin vaatimukset minimiarvosanasta, valittivat, etteivät saa tarpeeksi hyviä hakijoita. Toisaalta taas lehdissä oli juttuja, että joidenkin koulujen tulokset romahtivat katastrofaalisesti ja rehtoreita jopa erotettiin tuon takia.
”Nyt tilanne on Keniassa palaamassa samaksi kuin ennen”, toteavat professorit. Minulle herää epäilys, vieläkö olisi mahdollista se, mitä tapahtui usein käyttämäni taksikuskin pojalle. Silloin toiselle taksia ajanut palkkakuski oli ikionnellinen, kun hänen poikansa sai peruskoulun päättökokeissa yhden koko valtakunnan korkeimmista pistemääristä. Saavutus on huima, Keniassa ikäluokka on noin miljoona nuorta. ”Minä olen vain taksikuski, puoliksi kikyju ja puoliksi maasai. Nyt Kenian huippulukioiden rehtorit soittelevat minulle kysyäkseen, tulisiko poika heille kouluun.” Poika valisti maineeltaan loistavan koulun ja lukee nyt insinööriksi hyvässä yliopistossa.
AgriSCALE-hankkeessa kehitetään yliopistokoulutuksen laatua. ”Kun meille alettiin puhua opiskelijalähtöisestä koulutuksesta, meistä monet taisivat pelästyä. Meneekö meiltä nyt työ ja arvovalta”, kertaa ugandalainen hankkeen koordinaattori. ”Eihän siinä niin käynyt. Meidän työmme muuttui kyllä, mutta paremmaksi. Me opitaan itsekin nyt enemmän.”
Nuorille opettajille opiskelijakeskeisyyden myötä muuttuva opettajan rooli on ollut paljon helpompi asia. Heille on luontevampaa antaa opiskelijoille tilaa, ja he pystyvät muuttamaan omaa tekemistään helpommin. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja totesi kokouksessa moneen kertaan, että opettaja opettaa samalla tavalla kuin häntä itseään on opetettu. ”Nyt luokassa on kuitenkin toinen tunnelma. Opiskelijat ovat älypuhelimillaan ja saattavat jo tietää sen mitä yrittää luennoida. On pakko muuttua.” Sambialainen nuori opettaja taas totesi ykskantaan, että ChatGPT pakottaa muuttumaan. ”Tekoälyn myötä opiskelijat saavat tiedon ihan eri tavalla.”
Hanke on nyt viimeisellä vuodella. Koordinaattorit kertovat upeasta tuloksesta, siitä, että työelämä on huomaamassa heidän tuottavan uudenlaisia valmistuneita. Työhaastattelussa kysytään, että mitä tuot yritykselle. Valmistuneet, jotka ovat opintojen aikana ratkoneet yritysten haasteita, osaavat vastata tähän kysymykseen. He erottuvat niistä, jotka ovat perinteisesti vain jahdanneet hyviä koearvosanoja.
Yliopistot tekevät opettajakoulutuksesta pakollista. Hankkeessa olemme kouluttaneet ne pioneerit, jotka nyt alkavat kouluttaa työtovereitaan. Pakollinen, edes lyhyt, pedagoginen koulutus on hyvin uutta afrikkalaisissa yliopistoissa.
Hankkeen partneriyliopistoille on jo tarjottu uusia hankkeita, koska he tekevät asiat eri tavalla.
Tämä hanke ainakin tuottaa uutta laatua ja osaamista niille, jotka tekevät afrikkalaista tulevaisuutta.
Kirjoittaja
Eija Laitinen, tutkijayliopettaja, HAMK Bio -tutkimusyksikön Afrikka-tiimin vetäjä
Hämeen ammattikorkeakoulun Afrikka-toimenpideohjelma toteuttaa EU:n Afrikka-strategiaa. Yksi toimenpideohjelman monista tavoitteista on kasvattaa kulttuurista osaamista ja lisätä toimintaympäristön ymmärrystä verkostoon kuuluvista maista.
