Teknologiavälitteinen viestintä vaatii taitoa. Mediassa on viime aikoina esiintynyt myös tietyistä viestintäteknologioista luopumista niissä havaittujen puutteiden vuoksi. Esimerkiksi eräs professori kertoi Helsingin Sanomissa luopuneensa Twitterin käytöstä, koska piti sitä keskustelua kärjistävänä media. Näissä ilmenneissä tapauksissa voidaan pohtia, onko kyse teknologiaan vai käyttäjiin liittyvistä puutteista. Kuinka hyvin tunnemme ihmiselle käytettävissä olevat välineet viestinnässä ja kuinka hyvin osaamme niitä käyttää? Kokonaisvaltaisen ihmiskäsityksen avulla voimme saada lisää ymmärrystä tähän ilmiöön.
Kokonaisvaltainen ihmiskäsitys viestinnässä
Kokonaisvaltaisen ihmiskäsityksen avulla jokainen voi pohtia, kuinka menestyksellisesti itse hyödyntää käytettävissä olevia välineitään viestinnässä. Tony Dunderfelt on kirjassaan Valoisaksi esitellyt kattavan jäsennyksen kokonaisvaltaisesta ja humanistisesta ihmiskäsityksestä, joka toimii hyvin myös viestinnässä käytettävien välineiden tarkasteluun. Jäsennyksessä olennainen jaottelu on ihmisen ulkoinen maailma ja ihmisen sisäinen maailma, joka saa informaatiota ulkoisesta maailmasta aistien avulla. Sisäisessä maailmassa on edelleen arkitietoisuuden taso, käsikirjoitetun toiminnan taso ja luovan tai henkisen toiminnan taso.
Kokonaisvaltainen ihmiskäsitys viestinnän tukena
Riippuen viestinnän vastaanottajasta, hän voi reagoida siihen arkitietoisuudellaan, käsikirjoitetun toiminnan tason välineillä tai henkisen tason välineillä.
Arkitietoisuutemme on ikään kuin mielen näyttöpääte, johon heijastuu meidän tunteitamme, ajatuksiamme ja aikomuksiamme. Kun välineenä käytetään arkitietoisuutta, on reaktio vastaanotettuun viestiin tyypillisesti hyvin tunneperäinen ja henkilö saattaa vastata hyvin nopeasti viestiin ensimmäisellä mieleensä juolahtavalla ajatuksella.
Käsikirjoitettu toiminnan taso sisältää puolestaan kaikki meidän kokemuksemme kautta opitut toimintamallit, jotka aktivoituvat tietystä syötteestä, jolloin henkilö reagoi automaattisesti ja tiedostamattomasti saamaansa viestiin. Esimerkiksi jos henkilö omaa jonkun poliittisen suuntauksen, hän saattaa vastata saamaansa viestiin opitun poliittisen tarkoitusperän mukaan, sen kummemmin ajattelematta vastauksensa seuraamuksia.
Henkisen tason välineitä käytettäessä henkilö pystyy viestin vastaanottaessaan tunnistamaan, mitä hänen mielensä näyttöpäätteelle piirtyy ja mitä käsikirjoitettuja toimintamalleja tähän tilanteeseen liittyy. Hän harkitsee vastaanottamaansa informaatiota omatuntonsa kautta ja pystyy ottamaan huomioon niin viestin lähettäjään, tilanteeseen kuin käytettyyn viestintätapaan liittyviä piirteitä.
Viestinnän piirteet voidaan edelleen jakaa näkyviin ja piilossa oleviin piirteisiin. Piilossa olevia ulkoisen maailman piirteitä teknologiavälitteisessä viestinnässä ovat muun muassa algoritmit, jotka esimerkiksi valitsevat mitä viestejä esitetään käyttäjälle ja miten niitä viestejä esitetään.
Esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin twiitatessa vaalivilpistä postitse lähetetyissä äänestyslipuissa, Twitter mikroblogipalvelu lisäsi viestiin huomautuksen ”Tarkista faktat postilla lähetetyistä äänestyslipuista”, josta pääsi lukemaan faktantarkistajien tutkimuksen aiheesta, joka kumosi presidentin virheelliset väitteet.
Monet kyseistä viestintäteknologiaa käyttävät viestijät ovat toisaalta tehneet havainnon, että algoritmit luovat niin kutsuttuja samanmielisten kuplia, jossa välitetään tietoa, joka sopii kyseisten ihmisten maailmankuvaan, jolloin heidän mielipiteensä edelleen vahvistuvat ja toista maailmankuvaa edustavien ihmisten kritiikki ja esittämät vasta-argumentit vaimenevat. Tämä puolestaan voi lisätä poliittista ja aatteellista vastakkainasettelua ja johtaa vastapuolien provosoitumiseen keskusteluissa.
Ihmisen sisäinen maailma ja viestintä
Ihmisen sisäisestä maailmasta ja hänen käyttämistä välineistään puolestaan on kiinni, miten viesteihin suhtaudutaan ja miten niihin reagoidaan. Informaatiovaikuttamisessa on teknologisten piirteiden lisäksi siis olennaista informaatiolukutaito ja se, kuinka ihminen käyttää omia välineitään viestinnässä.
Teknologiavälitteisessä viestinnässä piiloon jäävät helposti viestinnän lähettäjän aikomukset ja pyrkimykset viestinnän suhteen. Usein teknologiavälitteisessä viestinnässä väärinkäsityksiä saattaa aiheuttaa myös se, että toisin kun kasvokkain tapahtuvassa viestinnässä, kasvonilmeet sekä kehonkieli eivät usein välity teknologian kautta. Myös asiayhteys, jossa viesti on kirjoitettu saattaa jäädä epäselväksi, jolloin asioita tulkitaan irrallaan niiden alkuperäisestä asiayhteydestä. Nämä piiloon jäävät viestinnän piirteet haastavat teknologiavälitteistä viestintää ja lisäävät viestin vastaanottajan omaa vastuuta niiden tulkinnassa.
Usein viestinnästä puhuttaessa on korostunut erityisesti piiloon jäävät ulkoisen maailman asiat, mutta vähemmälle huomiolle ovat jääneet sisäisen maailman ymmärtäminen ja sen välineiden hyödyntäminen viestinnässä. Sisäisen maailman parempi ymmärtäminen on meidän jokaisen omissa käsissä huolimatta siitä mitä viestintävälinettä käyttää. Sen äärelle on hyvä pysähtyä ja pohtia myös omaa mediakäyttäytymistä.
Kirjoittaja Jari Jussila toimii HAMK Design Factory yksikön johtajana. Hän on tutkinut viestintää sosiaalisessa mediassa ja on yksi Twitter viestintänä -kirjan toimittajista.
