Kestävän kehityksen globaalista tilanteesta, maailman politiikasta ja kotoisista keinoista

0

Kirjoitimme yhdessä kumppaniemme kanssa artikkelin (Friman ym. 2018) korkeakoulujen kestävän kehityksen politiikkaohjauksesta vertaillen Brasiliaa ja Suomea. Politiikkaohjauksessa oli itsestään selvästi kansallisia eroja korkeakoulujen ohjauksessa Suomessa ja Brasiliassa. Suomessa ohjaus näyttäytyi vahvempana ja systemaattisempana. Ohjauspyrkimystä oli kummassakin maassa eri hallintotasoilla maalle tyypillisiin raameihin asetettuna. Linjaavia asiakirjoja löytyi ministeriöistä aina alueille ja omistajakuntiin asti. Suomen kohdalla EU-tasoinen työ on dokumenteissa myös mukana. Lopputuleman nähdään korkeakoulutuksessa silmiin pistävänä erona se, miten kestävän kehityksen ajatellaan nivoutuvan koulutussisältöihin ja oppimisprosessiin: meillä kestävyys on integroitu lähes kaikkiin moduuleihin tai sitten sitä ei tunnistettu juuri lainkaan tapahtuvaksi. Brasiliassa kestävyys nähdään hyvin ammattispesifinä ja rajattuna tarjontana – kestävyyssisältöjä sisällytetään sinne missä kestävyysosaamista kussakin ammatissa tarvitaan. Kumpikin malli toimii siis tavallaan. 

Usein kuulemme huolta, että kestävän kehityksen asiat ovat vaikeita hahmottaa. Niiden sisällyttäminen koulutukseen koetaan hankalana, vaikka tarve näytetään kyllä tunnistettavan. Mitä sisältöä minun pitäisi opiskelijoiden kanssa käydä läpi, on varmaan jokaisen opettajan mielessä liikkunut kysymys.   

Tämän kirjoituksen tavoitteena on edellä mainittuun artikkeliin perustuen tuoda esiin keskeisiä kansainvälisiä ja kansallisia kestävän kehityksen raportteja ja julkaisuja, joita korkeakoulutoimijoiden on mielestämme tarpeen säännöllisesti seurata. Niistä löytyy varmasti myös helpotusta tietämyksen puutteeseen siitä, mistä kestävästä kehityksestä tällä hetkellä puhutaan. Vaikka monet alkuperäisraportit ovat ajoittain vaikealukuisia niiden spesifin tieteenalalatauksen takia, on niistä tarjolla myös helpommin sisäistettäviä versioita. Lisäksi kestävän kehityksen asioita on tuotu esiin meille läheisemmissä teksteissä kuten alueiden kehitysstrategioissa. OKM:n kestävän kehityksen linjaus nostaa esiin myös kansainvälisen toiminnan tärkeyden (https://okm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-263-704-8). 

Kansainvälisen hallitustenvälisen ilmastopaneelin raportti tarjoaa tärkeää tietoa tulevaisuuden asiantuntijoiden kouluttajille. Raportti on monisataasivuinen järkäle, johon tarttumiseen on korkea kynnys. Valtioneuvoston sivuilta kuitenkin löytyvät sekä suomen- että englanninkieliset tiivistelmät kuin myös valmiita diasarjoja keskeisestä sisällöstä (https://valtioneuvosto.fi/-//1410837/ipcc-n-raportti-ilmastonmuutos-on-vaikuttanut-vakavalla-tavalla-luontoon-ja-ihmisiin-vaikutukset-jakautuvat-epatasaisesti). Ympäristöministeriön sivuilta puolestaan löytyy muun muassa EUn Green Dealiin liittyvää sisältöä https://ym.fi/green-deal-sopimukset. Tämän sivuston uutispalsta sisältää esimerkiksi elokuun ensimmäisellä viikolla tiedotteita puurakentamiseen, energiatehokkuuteen, fossiilisiin polttoaineiseen ja nuorten osallistamiseen liittyviä asioita – kaikki hyvinkin omaan toimintaamme kytkeytyviä teemoja. Uutiskirjeen tilaaminen on hyvä tapa pysyä ajan tasalla.  

Valtioneuvoston kestävän kehityksen sivusto kokoaa mm. yhteen eri hallinnonalojen ajankohtaiset linjaukset ja sieltä voi seurata Yhteiskuntavastuusitoumuksia, jollaisen HAMK on useiden korkeakoulujen ja yritysten tapaan myös tehnyt. Sitoudumme toteuttamaan Kestävä HAMK -ohjelmaa ja raportoimaan etenemisestä vuosittain.  

Kestävän kehityksen tavoitteiden linkittäminen koulutukseen on paikoin yksinkertaista paikoin vaativampaa. Tavoitteiden kirjo on laaja ja niiden välinen keskinäisriippuvuus monisyistä. Kyse on siis siitä millaiset tiedot ja taidot opiskelijalle on koulutuksessa syntynyt, miten olemme onnistuneet innostamaan ja kannustamaan häntä kestävyysasioiden pariin – sekä nyt että tulevassa työssään.  

Monialaisena ammattikorkeakouluna HAMKilla on mahdollisuus tarkastella ravinnon tai makean veden riittävyyttä, uusiutuvan energian tarjoamia ratkaisuja tai sukupuolten tasa-arvoa yhdessä ja useista eri näkökulmista. Ratkaisujen hakeminen yhdessä suuntaa koulutustamme kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiseksi sekä paikallisten ja globaalien ongelmien asiantuntijaksi. 

Kirjoittajat

Janne Salminen & Mervi Friman 

Tutkimusartikkelia olivat kirjoittamassa professori Dusan Schreiber (Feevale) ja dosentti Arto Mutanen (MPKK). Datan keräämisessä ja raportoinnissa olivat mukana kestävän kehityksen silloiset opiskelijat Rilla Syrjänen ja Emma Kokkonen.  

Lähteet 

Friman, M., Schreiber, D., Syrjänen, R., Kokkonen, E., Mutanen, A. & Salminen, J. (2018). Steering sustainable development in higher education – Outcomes from Brazil and Finland, Journal of Cleaner Production, 186, 364-372. https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2018.03.090. (https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0959652618307479) 

 

Leave A Reply