Sipilän hallituksen hallitusohjelma (Ratkaisujen Suomi, 2015) nosti kokeilemisen uuteen arvoonsa. Silloin otettiin käyttöön käsite kokeilukulttuuri. Opetusmaatiloille kokeilut sopivat oikein hyvin, mutta kokeileva ote voisi levitä maatalouteen laajemminkin. Kokeilujen avulla saatu näkemys yhdistettynä aikaisempaan tietoon on hyvin soveltuva malli tilakohtaisen toiminnan kehittämiseen. Pienilläkin parannuksilla voidaan ajan kuluessa saada maatalouden tuottavuutta ja taloudellista tulosta parannettua.
Maatiloilta löytyy helposti kokeiltavia asioita, ja kokeiluja voi tehdä yleensä suhteellisen kevyillä järjestelyillä. Kustannuksena on monesti ainoastaan viljelijän työpanos. Peltoviljelyssä kokeilut voidaan aloittaa esimerkiksi kokeilukaistoilla. Kaistoilla voi vertailla esimerkiksi muokkausta, lajikkeita, lannoitteita ja muiden tuotantopanosten käyttöä. Lannoituksessa ja kasvinsuojelussa panosten vaikuttavuutta on syytä testata 0-ruuduilla. Kokeileminen edellyttää perusosaamista kokeiltavasta asiasta, mutta erityisesti siihen tarvitaan innostusta.
Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla kokeilujen on nähty innostavan sekä henkilökuntaa että opiskelijoita. Laajamittakaavainen koe- ja kokeilutoiminta käynnistettiin luomuun siirtymisen myötä 2018. Luomuun siirtyminen oli itsessään iso kokeilu, mutta pian lähes kaikille peltolohkoille sijoitettiin pienen mittakaavaan kokeiluja. Mustialan kokeilut ovat liittyneet pääosin kasvintuotantoon. Nurmiin liittyvät kokeilut ovat erityisen kiinnostavia, koska keskeisintä luomukarjatilalle on nurmirehun tuottaminen. Tasaisen ja hyvälaatuisen nurmisadon tuottamisessa on vielä paljon opittavaa. Luomuvuosina lähes kaikki hyväksi havaitut keinot ovat joltakin osin pettäneet.
Kalle Nieminen (2019) näkee kokeilutoiminnassa kolme eri vaihetta. Ensimmäinen vaihe on onnistuneet kokeilut ja kokeilun salliva toimintaympäristö. Toisessa kokeilemisen vaiheessa kokeiluihin suunnitellaan tiedon keräämisen ja oppimisen syklit. Kolmannessa vaiheessa joudutaan miettimään sitä, miten kerätty tieto liitetään laajempiin kehityskulkuihin.
Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilan kokeilutoiminnassa ollaan kehityskaaren toisessa vaiheessa
Opetusmaatilan pellolla ja navetassa tehtävät kokeilut nähdään yleisesti oppimisen välineinä. Kokeista kerrotaan heti opintojen alkuvaiheessa ja esimerkiksi koeruutujen satonäytteitä tutkitaan laboratorioharjoituksissa. Kolmanteen vaiheeseen eteneminen edellyttää kuitenkin kokeilujen liittämisen entistä tiiviimmin opetukseen. Tällöin tulosten kytkentä ja analysointi osaksi laajempaan kokonaisuutta on mahdollista. Kokeilut tuovat sisältöä esimerkiksi ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tai älymaatalouteen liittyviin ilmiöihin.
Niemisen mukaan organisaatiossa on ymmärrettävä kokeilemisen lainalaisuudet, kuten niihin liittyvä epäonnistumisen salliminen, yhteistyön johtaminen, luottamuksen rakentaminen ja vuorovaikutteisuus. Kokeiluille pitää antaa tilaa ja vapautta sekä samalla sopivat rajat.
Mustialassa kokeilutoimintaa toteutetaan sekä koulutuksen perusrahoituksella että hankkeiden kautta. Kokeiluissa on ollut muun muassa seosviljelyä, eri kasveja, erilaisia kiertotalouslannoitteita. Tällä hetkellä kokeilut ovat osa tuotantoaineiden opetusta, mutta jatkossa ne olisi hyvä liittää myös osaksi talousaineiden opetusta.
Mustialan kokeiluissa on koettu niin onnistumisia kuin epäonnistumisia. Muun muassa tulosten kirjaamiseen ja havainnointiin sekä tiedon keräämiseen ja raportointiin on kiinnitettävä enemmän huomiota. Onnistuminen edellyttääkin kokeilutoiminnan johtamista ja henkilöstön vankkaa sitoutumista kokeilujen toteuttamiseen. Vain toimintaan sitoutuneiden opettajien opetusmaatilan henkilöstön myötä saadaan mukaan myös opiskelijat. Kokeilujen kautta opiskelijat saavat konkreettisen kosketuksen kokeiluihin ja malleihin esimerkkien avulla. Kun maatilan toimintoja integroidaan osaksi opetusta, kokeilut eivät ole koululle suora kustannus vaan oppimiskokemuksen muodossa lisäarvoa tuottavaa toimintaa.
Vuosina 2021 ja 2022 kokeiluihin liittyvää toimintaa on suunniteltu ja toteutettu yhdessä muiden maatalousalan oppilaitosten ja opetusmaatilojen kanssa Tulevaisuuden maanviljelijät -hankkeessa. Yhteiset hankkeet mahdollistavat yhteistyön oppilaitosten, tutkimuksen, neuvonnan ja yritysten kanssa. Hankkeiden avulla kokeiluista voidaan viestiä laajemmalle yleisölle ja saadaan arvokasta tiedon- ja kokemusten vaihtoa. Laaja yritysyhteistyö on tuonut merkittävän lisätuen kokeilutoiminnalle ja liittänyt sen laajempaan kokonaisuuteen.
Tutkittavaa riittää jatkossakin. Huomattavaa on, että maatilojen kokeilujen avulla nousee esille varsin usein perusongelmia. Rahoituksen osoittaminen myös perusasioiden uudelleen tutkimiseen ja kokeilemiseen on tärkeää.
Kirjoittaja
Jukka Korhonen, Lehtori, Maaseutuelinkeinot
Lähteet
Valtioneuvosto. (2015). Ratkaisujen Suomi: Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015. Hallituksen julkaisusarja 10/2015. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-181-7
Nieminen, K. (17.10.2019). Kokeilukulttuuri Sitra Labin työkaluna. Sitra. https://www.sitra.fi/blogit/kokeilukulttuuri-sitra-labin-tyokaluna/
