Perjantaina 24.11. vietettiin Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Hämeenlinnan kampuksella ”Ota lapsi mukaan töihin” -päivää, ja myös HAMKin kirjastossa oli omaa ohjelmaa vierailijoille. Paikalla olivat Pikachu ja Kirjastokissa (kuva 1), joiden kanssa lapset pääsivät aamupäivällä tekoälysatujen maailmasta taidenäyttelyn taiteilijoiksi.
Tiedämme, että lapset ovat tulevia tekoälytyökalujen käyttäjiä, ja halusimme lähestyä tekoälyn käyttöä satujen ideoimisen ja ääneen lukemisen muodossa. Asiaan perehtyessäni löysin esimerkiksi Vähän höpöt löpöt -podcastin, jossa lapset ovat saaneet suunnitella itse sadun aihion, ja kokonainen satu on luotu tekoälyn avulla. There’s an AI for that -sivustolla satujen ideointiin ja kirjoittamiseen tarkoitettuja lähinnä maksullisia tekoälysovelluksia on jo kymmeniä. Tarinankerrontaan kehitettyjä tekoälyjä käsittelevässä tutkimuksessaan (Fang ym., 2023) on todettu, että tekoälyn käyttö yhteistyövälineenä lisää lasten luovuutta, oppimista, vuorovaikutustaitoja sekä tarinankerrontaan liittyviä taitoja.
Elsa-kiven mäenlaskusta tiikerikaverusten lentopallo-otteluun
Lapset saivat itse valita tekoälysatuihin päähenkilön nimen ja olemuksen, päähenkilön kaverin nimen ja olemuksen sekä yhden tapahtuman, joka sadussa tapahtuu. Lasten toiveiden mukaisesti saduissa seikkailivat päähenkilön roolissa esimerkiksi Elsa-kivi, Kalle-banaani ja Emma-kynttilä. Useimpien satujen toivottiin lisäksi olevan iloisia, mutta mukaan mahtui myös surullinen satu. Valitsimme ChatGPT 3.5 -version satuilutyökaluksi, sillä ChatGPT on ilmainen, helppokäyttöinen ja monelle jo tuttu chattipohjainen tekoälytyökalu.
Lasten toiveista muodostettiin prompti eli käsky, jonka perusteella ChatGPT kirjoitti sadun ja Pikachu luki sen ääneen lapsille. Promptina toimi esimerkiksi lause: ”Kirjoittaisitko lyhyen sadun Fanni-norsusta, jonka kaveri on Timo Tiikeri. Ne soittavat orkesterissa Pikachujen kanssa käyrätorvea ja viulua ja joku soittaa vetopasuunaa. Satu on hauska.” Lisäksi lapset kuvittivat itse tarinaa piirtämällä, ja kirjastoon laitettiin esille taidenäyttely tekoälysatujen innoittamista piirroskuvista. Halutessaan lapset saivat myös ideoimansa sadun mukaan iltalukemiseksi.
Lasten ideat olivat upean luovia ja saimme nauttia jännittävistä hetkistä kalan ratsastaessa hevosella ja mystisen Vilho-olennon soittaessa vetopasuunaa. Vaikka aikuisnäkökulmasta satujen rakenne ja ystävyyteen liittyvät tärkeät opetukset alkoivat nopeasti toistaa itseään, lapsia tämä ei haitannut. Tekoäly teki kielioppivirheitä, mutta sadut olivat helposti ymmärrettäviä niistä huolimatta. Kokonaisuutena tekoälysatujen ideoiminen ja tekeminen oli helposti järjestettävä aktiviteetti, johon kuka tahansa pystyi osallistumaan matalalla kynnyksellä.
Tekoälyn lukutaidon merkitys kasvaa jatkuvasti
Mitä tekemistä tekoälyllä ja kirjastolla on keskenään? Tekoälystä ja sen käytöstä puhutaan jatkuvasti enemmän, ja kirjastolaisina tehtävänämme on opettaa ja opastaa opiskelijoita tiedonhaussa ja samalla lisääntyvissä määrin myös tekoälytyökalujen käytössä. Opetuksessa olemme nostaneet esille esimerkiksi kielimallipohjaisten tekoälychattien sekä tieteelliseen tiedonhakuun suunniteltujen tekoälysovellusten merkittäviä eroavaisuuksia. Tekoälyn lukutaidolla tarkoitetaan osaamista, ”jota ihmiset tarvitsevat kyetäkseen hyödyntämään ja kriittisesti arvioimaan teknologioita ja niiden vaikutuksia” (Hirvonen & Enwald, 2021).
Koska niin tieteellisten kuin yleisten kirjastojen keskeinen tehtävä on tarjota ohjausta ja tukea asiakkaiden monipuolisten lukutaitojen kartuttamiseksi (Laki yleisistä kirjastoista 1492/2016), olemme huomioineet tekoälysovellusten kehityskulun myös opetussisällöissämme. Nostamme tiedonhaun opetustunneilla sekä henkilökohtaisissa tiedonhaun ohjauksissa esiin esimerkiksi erilaisten tekoälysovellusten tietoturvallisia ja eettisiä käyttömahdollisuuksia.
On hyvä muistaa, että erilaisten lukutaitojen kehittyminen alkaa jo lapsuudessa, ja mitä enemmän kokemusta esimerkiksi tekoälysovelluksista kertyy, paranee samalla kyky omaksua ja hyödyntää uusia tekoälypohjaisia työkaluja. Tämä ei kuitenkaan poista tekoälyyn liittyvää keskustelun ja ohjauksen tarvetta, sillä sovellusten turvallinen, eettinen ja tehokas käyttö eivät ole itsestäänselvyyksiä. Jos tiedonhakuun liittyvät tekoälykysymykset pohdituttavat tai vinkit tieteelliseen tiedonhakuun käytettävistä sovelluksista kiinnostavat, voit aina kääntyä kirjaston puoleen.
Kirjoittaja
Taina Pirhonen, tietoasiantuntija, kirjasto- ja tietopalvelut
Lähteet
Fang, X., Ng, D. T. K., Leung, J. K. L., & Chu, S. K. W. (2023). A systematic review of artificial intelligence technologies used for story writing. Education and Information Technologies, 28(11), 14361–14397. https://doi.org/10.1007/s10639-023-11741-5
Hirvonen, N., & Enwald, H. (2021). Tekoälyn lukutaito – valmiuksia, joita jo tarvitsemme. Signum, 54(4), 25–30. https://journal.fi/signum/article/view/113614/67032
Laki yleisistä kirjastoista 1492/2016. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492
